Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Janakkalan kenttäasiat huolestuttavat edelleen: "Tavoitteita oli, mutta toteutus vain unohtui"

Janakkalan yleisurheilukenttäasia murehdituttaa Janan yleisurheilijoita edelleen. Janakkalan kunnanvaltuusto ei hyväksynyt esitystä Hakamäen urheilupuiston rakentamisen aikaistamisesta. Janakkalan Jana yleisurheilun ja Janakkalan Pallon edustajat ovat huolestuneita siitä, että etenkään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien merkitystä ei ole ymmärretty. –Janakkalan kentät ovat mitä ovat, ja hallikin aikansa elänyt. Rakennusvelkaa on vuosien mittaan kertynyt, kun sitä ei ole hoidettu ajallaan pois, Janakkalan Pallon puheenjohtaja Esa Virkki sanoo. Kuntaliiton mukaan Janakkalassa käytetään liikuntaan ja ulkoiluun vuosittain 52 euroa asukasta kohden, kun Kanta-Hämeen keskiarvo on 87 euroa. Janakkalan kokoisissa kunnissa liikuntaan ja ulkoiluun käytetään keskimäärin 99 euroa asukasta kohden. Niukka linja näkyy suoraan investoinneissa ja korjausrakentamisessa. Liinalammen kentän korjausta on odoteltu 12 vuotta. Koko kenttä on surkeassa kunnossa, eikä kentän nurmi kestä harjoittelua kuin viitisen tuntia viikossa. Moision kenttiä voidaan käyttää vain ihan pienimpien jalkapalloilijoiden harjoituksiin. –Kun uudella tekonurmella pelataan, sinne ei mahdu harjoittelemaan. Olemme siis samassa tilanteessa kuin ennen tekonurmen rakentamista eli meidän seurastamme suurimmat kärsijät ovat miehet sekä A- ja B-juniorit, jotka joutuvat harjoittelemaan hiekkakentällä. Futis on kuitenkin ruoholaji, Virkki muistuttaa. Janakkalan Janan valmennuspäällikkö Jari Katajan mukaan kolmannen sektorin työ ei saa kunnassa arvostusta. –Tekonurmikenttiä lukuun ottamatta liikunta on mainittu kunnassamme vain juhlapuheissa. Joitakin vuosia sitten päätettiin, että Janakkala olisi Suomen liikkuvin kunta vuonna 2020. Tavoitteita oli, mutta toteutus vain unohtui. Kataja ja Virkki muistuttavat, että kunnasta ei ole seurojen korvaajaksi. –Jos seuratoimijat väsyvät, kuntalaisten liikuttaminen jää täysin kunnan vastuulle. Seurojen työn korvaamiseen eivät mitkään veroeurot riitä, Virkki lisää. Turengin yhteiskoulun liikunnanopettajana työskentelevä Virkki muistuttaa liikkumisen ja yleensäkin harrastamisen myönteisistä yhteiskunnallisista vaikutuksista. Harrastusmahdollisuuksiin käytetyt varat palautuvat tulevaisuudessa säästöinä. –Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle kaksi miljoonaa euroa. Näen työssäni joka päivä sen, miten mikä tahansa harrastus vaikuttaa nuoriin positiivisesti, Esa Virkki sanoo.