Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Ilotuliteyrittäjä ihmettelee kansalaisaloitetta: "Elämme mielensäpahoittajien aikaa"

Vuodenvaihteessa Suomessa paukkuu ilotulitteita kasapäin. Taivas täyttyy värikkäistä kuvioista ja valoefektejä tykittävistä raketeista. Moni niistä raketeista odottaa tällä hetkellä ostajaansa varastohallissa Janakkalassa. Jori Lahtosen setä ja isä perustivat Rakettikeiu -nimisen ilotuliteyrityksen vuonna 1989, jossa myös Jori itse aloitti työt vähitellen. Rakettikeiun toimipiste sijaitsee Janakkalan viimeisellä tontilla aivan Riihimäen kupeessa, johon se alun perinkin rakennettiin. –Tulin armeijan lomalla myymään raketteja sedän ja isän avuksi viiden päivän ajaksi. Ajattelin, että vähän vaan töihin, mutta eihän se sitten siihen jäänyt, Jori muistelee. Aluksi Lahtonen oli töissä vain apua pyydettäessä, mutta vuonna 1993 miehen paikka vakiintui yrityksen mainosten tekijänä. Muutaman vuoden päästä hän olikin sedän pyynnöstä jo uusi toimitusjohtaja. Päätös toimitusjohtajan paikan vastaanottamisesta ei kuitenkaan ollut miehelle selvä, sillä samaan aikaan hän toimi vielä Hotelli Tahkovuoren ravintolatoimenjohtajana. –Vaikka olin Tahkovuorella pankin palkkaama konkurssipesän pyörittäjä, päätös ei ollut helppo. Monen vuoden kokemus ravintola-alasta vaikutti, Lahtonen kertoo. Työt ilotuliteyrittäjänä oli kuitenkin helppo aloittaa, sillä työmäärä ei pelottanut Joria ja kokemustakin löytyi. Hän oli tottunut työpäiviin, jotka venyvät aamusta iltaan asti. –Arki on kiireistä, varsinkin sesonkiaikana. Olen täällä vastaamassa kysymyksiin ja varmistamassa, että hommat toimii. Kyllähän ne toimivat, sillä täällä on ollut töissä sama porukka monta vuotta ja kaikki tietävät omat työtehtävänsä. Vakiintunut suosio Ilotulitteiden käyttö on muuttunut vuosien varrella käyttäjien mukana. Lisäksi lainsäädäntö linjaa muutoksia aina tiettyyn suuntaan. –Alkuaikoina myytiin miljoonia kiinareita, jotka lopulta kiellettiin vuonna 1996. Sen jälkeen suosioon nousi erilaiset rakettipakkaukset ja padat. Karjala takaisin heti -pata on ollut ehdoton hittituote aina vuodesta toiseen, Jori kertoo. Tänä vuonna uutuutena on Magnum Patteri -niminen pata, joka on valmistettu täysin uudella tekniikalla. Pahviputket, joihin raketit laitetaan, on korvattu muun muassa paperimassasta ja betonista valmistetuilla siiloilla. Uuden tekniikan ansiosta pata ei kaadu niin helposti ja taivaalla sen efektit ovat kaksinkertaisia. Rakettien suosio on Lahtosen mukaan hyvin vakiintunut, ja ala olisi täysin mahdoton, ellei se olisi stabiili. –Laman aikana meidän suosio ei laske. Nousukautena suosio ei nouse, Jori jatkaa. Kuluttaja käyttää keskimäärin 50–60 euroa uudenvuoden ilotulitteisiin. Lahtonen on joutunut kohtaamaan ikäviäkin tilanteita ilotuliteyrittäjänä, sillä riski vahingoittua räjäytettä käyttäessä on mahdollinen. –Olen saanut yhteydenottoja kuluttajilta puhelimitse, viesteillä ja kasvotusten. Pahat räjähdeonnettomuudet ovat muuttaneet alan lainsäädännön, käytännön ja suhtautumisen mahdolliseen vaaraan täysin. Mielensäpahoittajien aika Tiistaina 4. joulukuuta uutisoitiin kansalaisaloitteesta, joka pyrkii rajoittamaan ilotulitteiden käyttöä vain ammattilaisille. Kansalaisaloite keräsi vajaassa viikossa jo 13 030 kannatusilmoitusta. Aloitteessa on muun muassa mukana Suomen Kennelliitto ja Helsingin eläinsuojeluyhdistys. Lahtonen on pettynyt siihen, että suvaitsemattomuus tulee muuten asiaansa hyvin ajavien järjestöjen kautta. –Kieltäminen ja rajoittaminen on 30-lukumaista. Minua mietityttää se, että miksi muiden toimintaa halutaan lähteä kieltämänään. Elämme mielensäpahoittajien aikaa, ja yleinen ajattelutapa on sellainen, että vain minun ajamani asia on oikein. Lahtosen mukaan on hyvä kuitenkin muistaa, että ilotulitteet ovat vuosi vuodelta turvallisempia ja ekologisempia.