Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Uskaltaako naapurin käräyttää kannabiksen kasvatuksesta? – Todistaminen on Suomessa kansalaisvelvollisuus, eikä ilmoittajan tai silminnäkijän henkilöllisyyttä salata kevyin perustein

Kerrostalon asukas on havainnut, että uuden naapurin muutettua viereiseen asuntoon, on rappukäytävässä alkanut leijua imelä tuoksu, jota ei aiemmin ole ollut. Asunnossa laukkaa myös paljon ihmisiä pitkin viikkoa mitä ihmeellisimpiin aikoihin. Tarkkanenäinen asukas epäilee, että asunnossa välitetään ja mahdollisesti myös kasvatetaan kannabista, mutta varmahan hän ei voi olla. "Pitäisikö epäilystä ilmoittaa poliisille? Mitä, jos naapuri saa tietää, että se olin minä? Onko hän vaarallinen?" Vahva vihje johtaa tekoihin Tilanne on keksitty, mutta se voisi olla totta. Sisä-Suomen poliisin rikoskomisario Veli-Pekka Välisaari kertoo, että tällaisessa tilanteessa tai missä tahansa muussakin tilanteessa, jossa ihminen epäilee rikollista toimintaa tapahtuvaksi, kannattaa ilmoittaa epäilyksensä poliisille. Vihjeitä voi antaa poliisille nettivinkki-sivuston kautta nimettömänä tai omalla nimellään tai soittamalla poliisin vihjepuhelimeen. Vihjeitä toivotaan omalla nimellä jätettäväksi, jotta poliisi voi myöhemmin tarkentaa tietoja. –Vihjeillä on merkitystä. Etenkin, jos samasta asiasta on tullut meille paljon vihjeitä, teemme valmistavia toimenpiteitä ja tarkistamme, ovatko epäilykset aiheellisia. Joissain tapauksissa yksikin vahva vinkki voi riittää saamaan poliisin jopa käymään kohteen luona. Esimerkiksi kannabiksen kasvatukseen ja välittämiseen liittyen vahva vihje pitäisi Välisaaren mukaan sisällään selkeitä merkkejä, jotka viittaavat rikolliseen toimintaan. –Jos ilmoittaja esimerkiksi kertoisi, että naapurin ikkunat on vuorattu jätesäkeillä, asunnosta kajastaa oven auetessa erikoisen kirkkaita valoja ja asukas ja asunto tuoksuvat kannabikselta, niin varmasti ottaisimme ilmoituksen vakavasti ja alkaisimme tutkia asiaa tarkemmin. Ilmoitukset ovat lisääntyneet Ihmiset ilmoittavat vihjeitä nykyään aiempaa enemmän. Jämsän poliisille vihjeet ohjautuvat Sisä-Suomen poliisilaitoksen RTA-yksiköltä. Välisaaren mukaan Jämsän alueella vihjeitä tulee eniten juuri huumekasvattamoista sekä liikenteeseen liittyvistä rikosepäilyistä. Tyypillinen ilmianto on esimerkiksi sellainen, missä ilmoittaja kertoo tietävänsä, ettei kohteella ole ajo-oikeutta, mutta siitä huolimatta hän ajaa joka päivä autollaan. –Ilmiantoja tulee myös rattijuopumusepäilyistä. Ilmoittaja esimerkiksi kertoo kohteen nauttivan iltaisin ja öisin runsaasti alkoholia, mutta aamutuimaan henkilö on jo starttaamassa autoa pihassa, Välisaari summaa. Poliisi saa vihjesivuston ja -puhelimen kautta myös jonkin verran valvontapyyntöjä. –Usein nämä ovat liikenteeseen liittyviä. Vihjeessä pyydetään poliisia valvomaan esimerkiksi jonkun tietyn asuinalueen nopeusrajoitusten noudattamista. Pysyykö ilmoittaja pimennossa? Ilmoittajan mielessä pyörii varmasti kysymys siitä, saako kohdehenkilö tietää, kuka "käräyttäjänä" on toiminut. Varsinkin silloin, jos vihjeen kohteena on uhkaava henkilö tai ilmoittajan lähipiiriin kuuluva ihminen. Poliisi pyrkii salaamaan ilmiantajan henkilöllisyyden, jotta vihjeet eivät jäisi pelon vuoksi antamatta. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. –Jos poliisi saa hankittua näytön ilman, että asiassa on täytynyt kuulustella ilmoittajaa, silloin ilmoittaja tietysti pysyy salassa. Jos yksittäisen silminnäkijän havainnot ovat ratkaisevia, on henkilön tultava kuultavaksi, ja siitä tietysti jää aina jälki pöytäkirjoihin, Välisaari kertoo. Suomessa poliisin kuulustelusta tai oikeudessa todistamisesta ei voi kieltäytyä, se kuuluu kansalaisvelvollisuuksiin. Välisaaren mukaan suomalaiset ovat pääsääntöisesti halukkaita todistamaan. Usein tieto rikosepäilystä tulee poliisille hätäkeskuksen kautta, jolloin ilmoittajan havainnot tapahtumapaikalta ovat ratkaisevassa asemassa. –Joskus meilläkin on ollut sellaisia tapauksia, joissa on tarvittu ilmiantajan tai silminnäkijän kuulemista oikeudessa. Todistaminen voi pelottaa ja olla epämukavaa, mutta se on kuitenkin jokaisen velvollisuus, jolla palvellaan yhteistä etua. Väärä ilmianto on rikos Todistajan henkilöllisyys salataan vain, jos todistamisesta aiheutuu henkilölle todellista uhkaa. Vuodesta 2016 lähtien tuomioistuin on voinut salata todistajan henkilöllisyyden vakavammissa rikosasioissa syyttäjän, epäillyn tai vastaajan kirjallisen hakemuksen perusteella. –Anonymiteetti voidaan myöntää, mikäli käsiteltävästä rikoksesta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta (esimerkiksi törkeä huumausainerikos, törkeä pahoinpitely) ja jos todistajan henkilöllisyyden salaaminen on välttämätöntä hänen itsensä tai hänen läheisensä suojaamiseksi, Välisaari toteaa. Kenestä ja mistä tahansa poliisille ei voi ilman seurauksia ilmoittaa, sillä väärä ilmianto on virallinen syytteenalainen rikos, josta voi pahimmillaan saada kolmen vuoden vankeusrangaistuksen. –Jos henkilö esimerkiksi otetaan kiinni tai vangitaan ilmiannon perusteella ja myöhemmin selviääkin, että ilmoittaja on antanut poliisille tahallisesti virheellistä tietoa, voi ilmiantaja itse joutua syytteeseen.