Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kauppa ja kuluttaminen

Black Friday tuli ja meni. Pitäisi ehkäpä siirtyä töitä tehdessä kuuntelemaan Ylen puheradiota. Siihen malliin alkoi savu nousta korvista viikon, jopa kahden, kestoista perjantain kulutusjuhlaa mainostettaessa. Mutta antaa kuitenkin rokin soida peltoreista, sujuu työnteko mukavammin. Kauppa ja kuluttaminen, kaipa se yhteiskunta niillä pyörimässä pysyy. Minun utopistista haavemaailmaani ei markkinataloudella rakennettaisi, mutta en ole vielä niin toimivaan vaihtoehtoiseen järjestelmään törmännyt että vallankumoustakaan lähtisin kannattamaan. Tapoja ja periaatteita on helpompi muuttaa. Pohjoiselle kansallemme ostamisen helppous, nopeus ja halvemman hinnan etsintä tekevät hallaakin. Muutamalla klikkauksella veroeurot ja tuotot kilahtavat Keski-Eurooppaan tai Aasiaan, ja samaan aikaan harmitellaan palveluiden vähenemistä. Myönnän, on se helppoa tilata ovelle toimitettuna tarvittava tuote, ja varsinkin jos sen halvemmalla saa. Suurin osa omasta vuodestani tosin on älä osta mitään-päiviä, ei ehkä vähiten rajallisesta budjetista, myöskin vahvasti periaatteellisesta tarveharkinnasta johtuen. Ilahdun aina löytäessäni tarvitsemani paikallisesti. Onko syynä sitten kauppakeskusten liiallinen määrä tai nettikaupan kasvu, kivijalkakauppojen kohtalo ja keskustan elävöittäminen on puhututtanut esimerkiksi Hämeenlinnassa kovasti lähivuosina. Keinoja pohditaan muun muassa pysäköintiratkaisuista ja aukioloajoista. Kaupoilla käyminen voi kyllä olla ihan mukavaa ajanvietettäkin. Nautin ihmisistä ympärilläni, sopivassa määrin hyörivästä ilmapiiristä ja elävästä ympäristöstä. Eräs käynti Hakaniemen kauppahallissa muutama vuosi sitten on jäänyt elävästi mieleen, vaikka ainoa ostos taisi olla pieni annos oliiveja silloin parivuotiaalle pojalleni. Se tunnelma, ja ne oliivit. Ihmislähtöinen ja sopivan kompakti suunnittelu on keskustan rakentamisessa paikallaan, ja itse haluaisin nähdä paikallisten erikoisliikkeiden ja kivijalkakauppojen pärjäävän ja tuovan elämää ympärilleen, saavan ihmiset liikkeelle. Janakkalan taajamien elinvoimaa eivät isot kauppakeskukset varsinaisesti uhkaa, mutta mitä voimme tehdä saadaksemme elämää niihin? Kauppahallit koulukeskusten kylkeen? ”Antaa kuitenkin rokin soida peltoreista.”