Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Vaalikone

Koululounaalla kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa: "Meidän on pakko varmistaa se, että talous on kestävällä tiellä"

Janakkalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Pirjo Alijärvi kävelee tuttua reittiä Turengin koulun ruokalaan. Alijärvi itse on käynyt koulunsa samassa rakennuksessa ja nyt hänet on kutsuttu nauttimaan koululounasta. Kunta lähetti kutsun kaikille Janakkalan luottamushenkilöille kouluruoan 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Koulun ja päivän luottamushenkilöt ovat saaneet päättää itse. Hälinä ruokalassa on kova. Lapset jonottavat vuoroaan linjastolle, toiset nousevat pöydistä antaakseen seuraaville tilaa. –Tämän koulun ruokala on mitoitukseltaan aivan liian pieni oppilasmäärälle. Ensimmäiset lapset saapuvat syömään jo kello 10.30 ja viimeinen vuoro alkaa 11.35. Silti jokaiselle luokalle on ruokailuaikaa vain 15–20 minuuttia, kertoo Turengin koulun rehtori Pekka Pihko , joka saapuu Alijärven lounasseuraksi. Koulurakennus on muutenkin käytetty loppuun. Korjaustarve on yli 90 prosenttia ja sisäilmaongelmat merkittävät. –Otimme suurella ilolla vastaan uutisen siitä, että valtuusto hyväksyi uuden koulurakennuksen rakennustöiden aloituksen ensi vuodelle. Kyllä sitä päätöstä onkin odotettu. Ja uuteen kouluun tarvitaan riittävän suuri ruokala, Pihko toteaa. Oppilaat kehuvat kouluruokaa Lounaalla tarjoillaan sinappista makkarakeittoa. Lisäksi linjastolla on valittavissa tomaattia, omenaa ja kahta erilaista leipälaatua. Jälkiruoaksi on jäätelöä juhlakuukauden vuoksi. Pirjo Alijärven suosikkiruoka kouluaikana oli makaronilaatikko. Sen sijaan tilliliha ja kanaviilokki eivät uponneet. –Silloin oppilaat eivät saaneet ottaa ruokaa itse, vaan se annosteltiin suoraan lautaselle. Ja pöydässä istuttiin tasan tarkkaan niin kauan, että lautanen oli syöty tyhjäksi, Alijärvi muistelee. Nykyään oppilaita kannustetaan maistamaan kaikkea, mutta syömään ei pakoteta. –Opettajat kyllä seuraavat oppilaiden syömistä. Jos lapsi ei syö juuri koskaan ollenkaan, otetaan yhteys kotiin. Eivät oppilaat jaksa koko koulupäivää, jos he eivät syö mitään, Pekka Pihko kertoo. Turengin koulun oppilaat ovat kuitenkin Pihkon mukaan pääosin hyviä syömään . Vuonna 2015 oppilaille tehdyssä kyselyssä 62 prosenttia sanoi kouluruoan olevan hyvää. Tänä vuonna niin vastasi 78 prosenttia Turengin koulun oppilaista. Koulun keittiön palveluvastaava Hannele Jaatinen kertoo, että keittiö reagoi päivittäin lasten ruokailutapoihin. Sen vuoksi hävikkiä on nykyään kovin vähän. –On ruokia, joita on laskettava isommalla annoskoolla, koska lapset syövät sitä enemmän. Näitä ovat muun muassa tonnikalapasta, uunimakkara, lihapullat ja pinaattilätyt. Sitten esimerkiksi kalakeittoa on tilattava huomattavasti vähemmän, Jaatinen kertoo. Kunnan taloutta pohdittava Pirjo Alijärvi tietää, ettei ilmainen kouluruoka ole missään nimessä itsestäänselvyys. –Olen tehnyt paljon kansainvälisiä töitä ja tiedostan sen, miten suuri merkitys päivittäisellä terveellisellä kouluruoalla on. Se on suomalaisessa yhteiskunnassa aivan huikea etu. Täällä käyvät kansainväliset vieraat ihmettelevät usein, että onko tämä todella maksutonta toiselle asteelle saakka. On siis syytäkin juhlia kouluruokaa ja nostaa sen arvostusta, Alijärvi toteaa. Janakkalassa kouluruoan annoskohtainen hinta on jo nyt hyvin alhainen. Siitä huolimatta Pirjo Alijärvi muistuttaa, että lähivuosina kaikkia kulurakenteita on tarkasteltava uudestaan suurien investointien vuoksi. –Kunnan talouden ja investointien kokonaisuutta täytyy hoitaa niin, että meillä riittää rahaa toimintaan. Että meillä on henkilökuntaa, tarvikkeita ja että esimerkiksi ruokaan varataan riittävä summa. Tasapaino on löydettävä. Korjausvelkaa on kerrytetty niin pitkään, että siinä mielessä olemme selkä seinää vasten. Emme voi enää olla rakentamatta, sitä mahdollisuutta ei ole, Alijärvi toteaa. Myös investointiohjelman kokonaisuutta tullaan varmasti tarkastelemaan useaan otteeseen. –Meidän on pakko varmistaa se, että talous on kestävällä tiellä. Että me pystymme suoriutumaan velvoitteista ja käyttötalous pyörii. Voimme tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia, ja niihin sisältyy myös esimerkiksi uimahalli. Mutta sitten toisaalta meidän on pakko huolehtia koko ajan siitä, että meidän tulorahoitus kasvaa. Joka vuosi täytyy arvioida tilannetta useita kertoja, Alijärvi sanoo. Hän huomauttaa, että uudet terveet koulut ovat yksi satsaus tulorahoituksen kasvattamiseen. –Eräs valtuutettu kertoi saaneensa hurjasti palautetta eteläsuomalaisilta lapsiperheiltä, jotka kertoivat, että muuttopäätöksen ratkaiseva tekijä ovat terveet koulut. Tämäkin on siis yksi satsaus väestönkasvun saavuttamiseen, joka tuottaa meille verotuloja. Tämä pitäisi kääntää myös markkinoinnissa myönteiseksi asiaksi.