Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tehdas toi ja rakennemuutos vei – Lue, mitkä kaikki tekijät ovat vaikuttaneet Janakkalan asukaslukuun ja miltä näyttää tulevaisuus

Janakkalaa markkinoidaan kuntana, joka on Suomen kasvukäytävän keskipisteessä. Virallisena tavoitteena on, että vuonna 2030 Janakkalassa asuu 20 000 ihmistä, kun nyt asukasluku on vähän alle 17 000. Tavoite on saavutettavissa, ja eniten kasvua voi odottaa juuri Helsingin työssäkäyntialueelle pendelöivistä muuttajista, arvelee Tampereen yliopiston tutkija Jarmo Peltola . –Jos kunnassa tehdään sellaista kaavoituspolitiikkaa, jolla mahdollistetaan keskiluokan ja vielä paremmin toimeentulevien väljä asuminen, on tavoite täysin realistinen. Liikenneyhteydet Janakkalassa ovat niin hyvät, Peltola sanoo. Paperitehtaan tuomat Tulevaisuuden Janakkalasta käydään siis mitä todennäköisemmin töissä suuremmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Tampereella ja Hämeenlinnassa. Ennen Janakkalaan suuntautuvaan muuttoliikkeeseen on kuitenkin vaikuttanut eniten kunnan oma elinkeinorakenne. –Janakkalan kaltaista kuntaa kutsutaan teollistuneeksi maaseutupitäjäksi. Seudun ensimmäinen suuri teollinen työllistäjä oli vuonna 1818 perustettu Tervakosken paperitehdas. Peltolan mukaan maaseutukunnissa syntyvyys on perinteisesti ollut korkeaa, ja siitä johtuen myös lähtömuuttoa on paljon. Myös maatalouden rakennemuutos 1960-luvulla kiihdytti maaseudulta poispäin suuntaavia muuttovirtoja. Toisaalta Janakkalaan on tuonut asukkaita paperitehtaan lisäksi muu pienteollisuus. Suuri hyppäys kunnan väkiluvussa nähtiin myös toisen maailmansodan jälkeen, kun asutettiin Karjalan evakoita. –Janakkala oli yksi merkittävimpiä karjalaisten asuttajia, ja kunnan asukasluku kasvoi tuolloin jopa 15 prosenttia. Väkilukua ovat heilautelleet myös muut tekijät kuin muuttoliike. Vuonna 1931 korjattiin asetusta asuinkunnan kirjaamisesta. Ennen tuota vuotta muuttajalla oli 15 vuotta aikaa ilmoittaa uudesta asuinpaikkakunnastaan. –Uusi asetus näkyi suurena muutoksena koko maan väkilukutilastoissa. Myös alueliitokset vaikuttavat asukasmääriin. Janakkalassa merkittävä muutos tapahtui silloin, kun Vanaja liitettiin kuntaan osittain vuonna 1967. Sokerin ja jäätelön pitäjä Toisen maailmansodan jälkeen uudet teollisen alan työllistäjät alkoivat kasvaa. Vuonna 1940 avattu sokeritehdas oli luonteva laitos teollistuneeseen maaseutupitäjään. Sokerijuurikkaan sato korjattiin syksyllä, ja sen jälkeen tehtaalla painettiin töitä syys- ja talvikauden ajan. –Jäätelötehtaan avaaminen täydensi Janakkalan elinkeinorakennetta, sillä jäätelön valmistuksen sesonki ajoittuu kesäkuukausille. Janakkalassa pystyttiin siis tarjoamaan tehdastyöläisille töitä vuoden ympäri. Kasvua 2000-luvun alkupuoli Viimeisen 30 vuoden muuttotilastot näyttävät, että Janakkalan väkiluvussa tapahtui voimakasta kasvua vuodesta 2005 vuoteen 2010. Sen jälkeen nettomuutto on kääntynyt miinukselle, ja muutaman vuoden Janakkala on ollut muuttotappiokunta. Peltolan mukaan syynä 2000-luvun alun väestönkasvuun oli liikenneyhteyksien parantuminen ja ennen kaikkea kolmostien uudistaminen. Muuttajat ovat pääasiassa olleet pääkaupunkiseudulla työssä käyviä autoilijoita. Muulla töitä tekevien osuus on jo ohittanut Janakkalassa työskentelevät. Vuonna 2016 Janakkalassa oli 3 938 jollakin toisella paikkakunnalla työskentelevää asukasta ja 2 943 asuinkunnassaan työssäkäyvää. Vertailun vuoksi vuonna 1987 muualla työskenteleviä oli 2 065 ja Janakkalassa työssäkäyviä 5 023. Maahanmuutto on ollut Janakkalassa melko pientä, mutta eräänlainen piikki tilastoissa näkyy vuonna 1991. Vuoden 2015 tapahtumat eivät tilastojen perusteella vaikuttaneet Janakkalassa. –Arvelen, että 1990-luvun alussa muuttoliikkeeseen vaikutti jonkin verran Hämeenlinnassa avattu terästehdas. Kunnan mietteitä Janakkalan kunnan viestintäpäällikkö Leena Joutsenniemi uskoo myös, että vuoden 2030 väestötavoitteen saavuttamisessa pendelöijät ovat merkittävässä osassa. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää panostaa myös kunnan omaan elinvoimaisuuteen. –Olemme Janakkalassa perustaneet muun muassa Yritystalo Veturin, jossa tällä hetkellä neljä ihmistä tekee täyspäiväisesti töitä elinvoimakysymysten kanssa, Joutsenniemi sanoo. Myönteistä Janakkalan kannalta on se, että Turengissa pysähtyy nyt enemmän junia kuin koskaan, kun paikallisjunavuoroja lisättiin vuonna 2017. –Junaliikenteen varaan ei voi kuitenkaan yksin rakentaa. Janakkalan kannalta olisi iso juttu myös se, että Viralaan saataisiin kaukoliikenteen bussipysäkki. Joutsenniemi arvelee, että pelkät hyvät liikenneyhteydet eivät tuo uusia asukkaita. –Kunnassa pitää olla peruselementit kunnossa, jotta joku tänne kodin laittaa. Kunnassa tehdään nyt tämän eteen töitä monella sektorilla, sanoo Joutsenniemi.