Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Janakan kronikka vie aikamatkalle rautakautiseen elämään – Tapahtumapaikkoina ovat muun muassa Hakoisten linnavuori ja Kernaalanjärvi

Kirjailija, tekniikan tohtori Timo Partasen kirjoittama 800-luvulle sijoittuva Janakan kronikka – Vanaja vuonna 800 jaa (Ketterät Kirjat Oy, 2018) vie lukijat matkalle rautakautiseen Suomeen. Kuten kirjan nimi antaa jo viitteitä, kirjan tarina kuljettaa lukijaansa Kanta-Hämeen ja Janakkalan maisemissa. –Janakka on Mantereenlinnan päällikön Partan poika. Janakka on laiskanpulskea teini, joka joutuu ottamaan elämässään vastuuta. Seikkailukertomuksessa teinipojasta kasvaa lopulta suuri kyläpäällikkö, Partanen raottaa fiktiivisen juonen kulkua. Partanen syntyi Hämeenlinnassa ja asui ensimmäiset kolme elinvuottaan Harvialan koululla, jossa hänen äitinsä toimi opettajana. Hän muistelee, kuinka pieni poika ihasteli mummolavierailulla auton ikkunassa vilahtavaa Mantereenlinnaa. Vanajan kirkon lähellä kohoava mäki näyttäytyi lapsen silmissä suurena ja kiehtovana. Partasen oli luonnollista sijoittaa päähenkilön seikkailut lapsuudesta tuttuihin maisemiin ja muodostaa keskeiset tapahtumapaikat linnavuorten metsiin. Partanen on rakentanut tarinan näyttämön ja ajankuvan muinaislöytöihin perustuviin ja löytämiinsä faktoihin. Kirjailijan mukaan tarina itsessään on fiktiivinen, mutta periaatteessa mahdollinen. –Faktasta tulee näyttämö, jossa fiktiiviset ihmiset elävät ja toimivat. Ajankuvaus tulee esimerkiksi siitä, millaisia vaatteita ihmisillä oli ja millaisia seremonioita he harjoittivat. Näyttämön rakentamiseen eli siihen, miten Häme näyttäytyi 800-luvulla, kului tekniikan tohtorilta paljon aikaa. Kirjan työstäminen vaati usean vuoden uppoutumisen rautakauden aikaiseen historiaan. Historia on kiinnostanut häntä pienestä pitäen ja kirjoittamisesta on tullut hänelle ajan myötä harrastus. Partasen esikoisteos Pakko Päästä (Ketterät Kirjat Oy) julkaistiin viime vuonna. Hän kuvaa teoksessa isoisänsä matkaa ja siirtolaiselämää Yhdysvalloissa. Jo esikoiskirjansa kirjoittamisen aikoihin hän haali kasaan Janakin tarinaan tarvitsemaansa historiallista aineistoa. Linnavuoret tapahtuman keskiössä Janakin tarinan solmukohdat sijoittuvat Hämeenlinnan Mantereenlinnaan ja Hakovuorelle sekä Janakkalan Hakoisten linnavuorelle. Partasen mukaan linnavuorten todellinen merkitys on epäselvä. –Olivatko ne puolustuksellisia järjestelmiä, paikkoja, johon ihmiset pakenivat hädän tullen vai oliko niillä seremoniallinen merkitys? Olen tehnyt tiettyjä arvauksia ja olettamuksia ja kehittänyt niille oman käyttötarkoituksen, Partanen kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Pyrin pääsemään mahdollisimman paljon kiinni oikeisiin lähteisiin. Mikä sitten on oikeaa ja todellista historiallisista ajanjaksoista puhuttaessa, on asia, joka herättää aina keskustelua. Vaikka mies rakastaa faktatietoja, oli hänen jossain kohdin annettava itselleen siimaa. Näin hän joutui tekemään muun muassa kirjan hahmojen nimien ja paikannimistöjen suhteen. Esimerkiksi Kernaalanjärvestä puhutaan sen nykyisellä nimellä, vaikka nimen historiasta ei ole varmuutta. –Kävin läpi muinaissuomalaisia nimistöluetteloa. Valitsin nimiä, jotka miellyttivät minua. Halusin käyttää myös olemassa olevia paikannimiä, jotta ihmiset tietävät, mitä paikkaa tarkoitan. Esimerkiksi kirjassa esiintyvä sana Turenki, on muinaissuomalainen nimi. Partanen toivoo, että hänen historialliset teoksensa auttaisivat lukijoita luomaan menneille ajoille profiilin ja kasvot. –Historialliset romaanit tuovat käsitystä menneistä ajoista, tässä on senkaltaista tavoitetta, Partanen päättää.