Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Pallonpotkimista

Jos sodat loppuisivat, niitä muisteltaisiin vain historian oppikirjoissa ja museoissa. Ihmiset hämmästelisivät, miten pölhöä porukkaa maapallolla asui, kun he käyttivät niin paljon luonnonvaroja, energiaa, kekseliäisyyttä ja aikaa toistensa tuhoamiseen. Näin kansanedustaja Pekka Haavisto vastasi lasten tiedekysymykseen sotien loppumisesta (HS 21.9.). Jaan täysin tämän ajatuksen. Ihmiskunnan tyhmyys on välillä käsittämätöntä tilanteessa, jossa meillä olisi kaikki resurssit taata jokaiselle hyvät elinolosuhteet, puhdas vesi ja riittävästi ruokaa, jos vain niin tahtoisimme. Kukaan tuskin on välttynyt viime viikolla julkaistulta ilmastopaneeli IPCC:n hälyttävältä raportilta tai erilaisilta kannanotoilta asiaan. Ilmasto muuttuu ja meidänkin pitää muuttaa tapojamme. Tässä vaiheessa (tai jo aikaa sitten) tekoja ja päätöksiä ei pidä punnita tili- tai vaalikauden näkökulmasta. Uskon, että yhdenkin ihmisen teoilla on vaikutusta. Kotona ja töissä hankintojani ohjaa tarve, alkuperä ja eettisyys; mielellään kierrätettyä, läheltä ja vain välttämätöntä. Suomessa yksilön arvovalinnoilla on mahdollista vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti. Maailmanlaajuisesti voimme muuttaa asioita innovaatioilla ja esimerkillä. Pienistä pisaroista kertyy iso puro, ja sillähän se valtameren pintakin kohoaa. Kesäisen kolumnini luettuaan joukkuekaveri kyseli, miksen ole kirjoittanut jalkapallosta. Tähän on hankala kehittää minkäänlaista aasinsiltaa. Tuumasin, että vasta syksyllä voin summata tappiotonta kautta ja hehkuttaa sarjanousua. Aivan voittamattomina emme pysyneet. Kauden viimeisessä kotiottelussa tuli notkahdus ja ainoa tappio. Muutoin peli kulki ja pysyimme sarjakärjessä loppuun asti. Ensi kaudella Tervakosken Padon miesten kakkosjoukkue pelaa sarjatasoa ylempänä. Padon naisten joukkue pisti sarjassaan vielä paremmaksi ja voittivat kaikki paitsi kaksi tasan päättynyttä peliään matkalla piirimestariksi. Hyvä draivi siis, ja joukkueeni ”vanhuksenakin” koin itseni tärkeäksi. Vaikka oma vauhti ja taito eivät ns. huippuvuosien tasolla ole, peliaikaa riitti ja mielestäni hyvä joukkuehenki ja pelihuumori olivat tärkeimmät menestyksen tekijät. Hmm, taitaa olla niin että suurempi osa ensi kauden sarjavastustajista on lähiseudulta, joten ilmastokin kiittää lyhyemmistä pelimatkoista. "Uskon, että yhdenkin ihmisen teoilla on vaikutusta."