Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Janan Iida Järvinen on kova kotiuttamaan joukkuetovereitaan ja pitämään hermonsa kasassa tiukoissa paikoissa

Jana pesäpallon Iida Järvinen, 19, palkittiin tämän kauden koko seuran parhaana pelaajana. Järvinen pelasi sekä B-tyttöjen että Ykköspesiksen joukkueessa. Järvinen palkittiin myös kummankin joukkueen kotiuttaja-tittelillä. B-tytöissä Järvinen kotiutti pelikavereitaan 35 lyönnillä ja Ykköspesiksessä 19 lyönnillä. –Kotiuttaja on minun pääroolini ja olen suuntautunut siihen. Toimin minä välillä vaihtajanakin. Tilanteita on tullut pelissä enimmäkseen kotiutukseen. Kai se rooli on tullut omaksi, kun osaan lyödä suht hyvin, Järvinen sanoo vaatimattomana. Kotiuttajalta vaaditaan taitoa pitää hermonsa kasassa ja päänsä kylmänä kovissa painetilanteissa. –Hermopelejä tuli aika paljon tuossa loppukesästä. Jos on kaksi paloa alla, ja on pakko saada juoksu, niin se on aika kova tilanne pitää pää kasassa siinä kohtaa. En kauheasti ajattele, vaan yritän olla vain rauhallisesti. Pää kulkee siinä mukana, hän naurahtaa. Ilmeisen hyvin tämä rauhoittumisen taito Järvisellä on hallussa, kun hän nyt kantaa kotiuttajan viittaa kummankin joukkueen osalta. –On tärkeää, että kaverit ovat ympärillä ja tsemppaavat ja luottavat siihen, että onnistun. Kun kaikki pelaajat luottavat toisiinsa, silloin peli onnistuu. Valmennusjohdon kanssa on käyty läpi erilaisia tilannekohtaisia lyömisratkaisuja eri pelitilanteisiin. Vastustajien vahvuuksien miettimiseen ei joukkueessa sen sijaan kulutettu liiaksi energiaa, vaan Järvinenkin keskittyi lähinnä omaan suoritukseensa ja peliinsä. Hän ei asettanut itselleen mitään suuria henkilökohtaisia tavoitteita, ettei samalla tulisi hankkineensa ylimääräisiä paineita pelaamiseen. –Jos ei tule jossain pelissä juoksua, niin se ei ole katastrofi, hän antaa esimerkin. Järvisen mukaan sekä B-tyttöjen että ykköspesiksen joukkueessa oli hyvä henki pelaajien kesken ja pelaajat olivat kummassakin joukkueessa hyvin pitkälti samoja. Järvinen osasi odottaa vuoden kotiuttajan palkintoa, sillä hänen tuli seurattua kauden lyöntilastoja. –B-tyttöjen palkintoon en aivan uskonut. Ykköspesiksen tiesin, kun kausi loppui aikaisin ja katselin tilastoja. Kahdessa joukkueessa pelaaminen samalla kaudella oli välillä kiireistä ja raskastakin työtä. Pesäpallokausi vei vuodesta viisi kuukautta ja pelejä tai treenejä riitti kuudelle päivälle viikossa. Järvinen on ensi kaudella yli-ikäinen B-tyttöjen joukkueeseen. Tulevan kauden joukkue onkin hänellä vielä avoinna, vaikkakaan hän ei ole vielä ensi kautta ehtinyt miettimään sen tarkemmin. Vastahan tämä kausi saatiin päätökseen ja B-tyttöjen pronssimitali pujotettiin kaulaan. –Olen pitänyt vähän taukoa pesäpallosta, kun sitä oli niin paljon kesällä, Järvinen sanoo. Järvinen treenaa ahkerasti myös talvella. Pelien jälkeen hän käy kuntosalilla ja lenkillä, mutta viimeistään marraskuussa alkaa tiukka harjoittelukausi.