Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Vesikasvillisuus haittaa Liinalammen virkistyskäyttöä – Lammen kunnostamista kaavaillaan ensi vuodelle

Turengin keskustassa sijaitsevan Liinalammen kunto on herättänyt keskustelua viime aikoina. Turhan reheväksi ryöpsähtänyt vesikasvillisuus on valloittanut tilaa uimareilta ja haittaa jo virkistyskäyttöä. Janakkalan kunnan ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen kertoo, että Liinalammen kunnostussuunnittelu on aloitettu yhdessä Vanajavesikeskuksen kanssa. –Liinalampi on Turengin helmi ja keskeinen virkistyspaikka. Lammen kunnossapito on ollut meille jo pitkään tärkeää, Tamminen kertoo. Liinalammelta on aiempina vuosina poistettu kasvillisuutta ja lammessa on kokeiltu aikoinaan jopa kemikaalikäsittelyä. Tamminen on käynyt paikan päällä tutkimassa tilannetta yhdessä Vanajavesikeskuksen vesistöasiantuntija Suvi Mäkelän kanssa. Tamminen kertoo, että lammen on vallannut kaksi merkittävää vieraslajia, isosorsimo ja kanadanvesirutto. Isosorsimokasvusto kiertää koko rannan ympäri muutaman metrin levyisenä vyöhykkeenä. Tammisen mukaan kasvin hävittäminen kokonaan Liinalammelta on mahdotonta ja vaikka siinä onnistuttaisiin, palaisi se rannalle myöhemmin takaisin. –Isosorsimosta ei sinällään ole haittaa, mutta sen tilalla voisi kasvaa jotain kotimaista, alkuperäistä lajistoa. Uimarannan kohdalla isosorsimoa on muutama tupas laiturin kohdalla. Ne kannattaa ilman muuta hävittää, Tamminen sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Toinen Liinalammen merkittävistä vieraslajeista eli kanadanvesirutto on isosorsimoa huomaamattomampi uposkasvi. Se ryömii pohjassa hyvinkin näkymättömissä ruskean levämassan peittämänä. Vesirutto on siitä viheliäs, että se on levinnyt Liinalammella runsaastii. Laji myös leviää tehokkaasti pienistä katkenneista palasista. Tästä syystä lajin hävittäminen kokonaan lammesta on Tammisen mukaan mahdotonta. Tammisen ajatuksena on poistaa kasvillisuutta erityisesti yleisen uimarannan kohdalta sekä yksityisten laiturien läheisyydestä. Kasvillisuuden poistoa helpottaa se, että lammen pohja syvenee ja rantapenger jyrkkenee nopeasti. Kasvillisuusvyöhyke on rajautunut omaksi vyöhykkeeksi. –Kasvillisuutta poistetaan mekaanisesti joko uivalla kalustolla tai rannalta käsin kaivurin kauhalla harvavointitekniikalla. Juurakoiden poistamisella saadaan pidenpiaikainen vaikutus. Kasvillisuuden poistamiseen niittämällä ei todennäköisesti lähdetä, koska niittämisen vaikutusaika on turhan lyhytkestoinen. Kasvillisuutta pitäisi niittää pari, kolme kertaa saman kasvukauden aikana. Lampea ei lähdetä Tammisen mukaan myöskään ruoppaamaan. –Ei ole mitään syytä lähteä ruoppaamaan. Lammessa ei ole matalikoita tai mitään muuta, mikä tarvitsisi ruoppaamista. Parempi olisi toimia niin, ettei pohjasedimenttiä kauheasti sekoitettaisi, koska silloin vesi tilapäisesti samenee ja ravinteita lähtee liikkeelle. Ranta-alueelta tullaan poistamaan myös vesakkoa ja näkymää avataan tielle päin. –Yhtenä osana lammen hoitoa on talvella lammella pidettävä avanto, jonka pumppu kierrättää vettä. Pumppu sekoittaa vesimassaa kauttaaltaan, eikä lampeen muodostu talvella esiintyvää lämpötilakerrostuneisuutta, Tamminen kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Avantoa auki pitävän pumpun ansiosta lammen pohjaan ei muodostu hapettomia kohtia. Hapettomissa oloissa pohjasedimentin fosfori liukenee herkästi vesimassaan ja sitä kautta lisäsi riskiä rehevöitymiseen ja esimerkiksi kesäisin sinileväkukintoihin. Tammisen mukaan lammen kunto on pysynyt ravinteiden osalta vakaana ja vedestä otetaan ravinnenäytteet vuosittain. Kasvillisuuden poisto aloitetaan Tammisen arvion mukaan jo ensi vuonna. –Emme ole sen tarkemmin vielä miettineet ajankohtaa, mutta möyriminen lammessa pitää tehdä joko aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, ei tietenkään virkistyskäyttöaikana.