Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Diagnoosi oli sairastuneen omaisille suuri helpotus

Neljä vuotta sitten Kaarina huokaisi helpotuksesta: Vihdoinkin kaikelle tälle on nimi ja selitys. Kaarinan omainen sai diagnoosin maanis-depressiivisyydestä. Toki merkit sairaudesta olivat leijuneet ilmassa jo pidempään, mutta mitään varsinaista diagnoosia asialle ei saatu. –Diagnoosi ei ollut yllätys, Kaarina sanoo. Kaarinan omaisista kaksi on saanut saman maanis-depressiivisyysdiagnoosin. Kaarinan mukaan kummallakin sairastuneella kevät ja syksy ovat hankalaa aikaa sairauden kanssa. –Pahimpina aikoina sairastunut pääsee vain sängystä sohvalle päivän aikana, Kaarina kuvaa. Maanis-depressiivisyyden eli kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireet vaihtelevat sairastuneesta riippuen. Osalla sairaus aiheuttaa manian eli poikkeavasti kohonneen mielialan aikana muun muassa aktiivisuutta, puheliaisuutta, unen tarpeen vähentymistä, keskittymiskyvyn puutetta, arvostelukyvyttömyyttä ja sopimatonta käytöstä. Hypomanian kaudella, joka on maniaa lievempi muoto, oireet voivat olla ärtyisyyttä, lyhytjännittyneisyyttä, keskittymisvaikeuksia, unettomuutta ja usein myös lisääntynyttä alkoholinkäyttöä. Kaarina tunnistaa osan näistä oireista myös omista läheisistään. Hän kertoo, että epävakaa käytös, ongelmat koulussa ja alkoholinkäytön lisääntyminen sairauden aikana on näkynyt hänen omaisissaan. Sairaus ei määrittele koko elämää Omaisen sairastuminen on aina itse sairastuneelle, mutta myös hänen lähipiirilleen haastavaa ja raskasta aikaa. Kaarina kertoo, että mielenterveyden ongelmat ovat omaisille yhtälailla rankkoja kokemuksia, kuten mikä tahansa muukin vakava sairaus. –Kyllähän sairaus ottaa päähän, että suhde omaiseen on erilainen silloin, kun toinen on sairas. On kuitenkin syytä muistaa se, ettei sairauden kautta pidä peilata kaikkia asioita tai tapahtumia, sairastunut on se entinen tyyppi 90 prosenttia ajasta, vain 10 prosenttia on sairauden aiheuttamaa, Kaarina sanoo. Läheisen sairastuessa tukea ja apua tarvitsee myös sairastuneen omainen ja muu lähipiiri. Kaarina kertoo, että hänkin on hakenut itselleen apua, kun on omaisen synkimpinä hetkinä ollut itsekin vajoamassa siihen samaan pimeään mössöön. –Apua pitää hakea itselle eikä sitä pidä hävetä. Ei kukaan jaksa määräänsä enempää kantaa tai pitää asioita sisällään. Jos asioita ei pääse purkamaan ulos, paisuu ne äkkiä liian isoksi sairastuneen omaisellekin, Kaarina sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kaarina on löytänyt omaan elämäänsä tasapainon muun muassa koko elämänkaaren läpi käyvän tarinaryhmän ja mielenterveysomaisten kokemusasiantuntijakoulutusten kautta. Hän kertoo, ettei ota kaikista asioista enää niin suuria paineita eikä hänen tarvitse jaksaa kantaa kaikkea omilla harteillaan. Tasapainon ja omien oivallusten kautta hän ei enää mieti omaa jaksamistaan, koska siihen ei ole tarvetta. –Kyllähän läheisen sairastuminen vaikuttaa henkisen puolen lisäksi moneen käytännön asiaan elämässä, mutta olen löytänyt itselleni ne jutut, mistä saan voimaa ja jaksamista, Kaarina sanoo. Kaarina kertoo, että hänelle voimaa jaksamiseen tuovat liikunta, runot, elokuvat, luonnossa liikkuminen, hengelliset asiat sekä oma työ, josta hän pitää erityisesti. –Olen kertonut työtovereilleni, että töissä ollessa keskityn töihin. Omaisen sairauteen liittyvistä asioista keskustellaan sitten muuna aikana. Se on helpottanut myös sitä, että sairauteen liittyvät asiat eivät pyöri jatkuvasti mielessä, Kaarina kertoo. Vertaistuki auttaa jaksamaan Omien jaksamista parantavien tapojen lisäksi nykypäivänä mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden omaisille löytyy myös virallista tukea ja apua. Näistä yksi on Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamin vertaistukiryhmä. Kerran kuukaudessa Sarapihassa kokoontuva ryhmä on tuonut Kaarinallekin suuresti apua ja on monelle muullekin ryhmässä kävijälle henkireikä. –Ryhmässä puhutaan asiasta ja kysytään, mitä kuuluu. Voi olla myös hiljaa ja kuunnella, kenenkään ei ole pakko puhua, jos ei ole siihen valmis, Kaarina sanoo. –Ryhmä toimii luottamuksellisesti ja meillä kaikilla on vaitiolovelvollisuus. Ryhmässä olijat ovat kaikki mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden omaisia, myös vastuuhenkilöt. Tämän vuoksi kriisitapauksia ryhmässä ei ratkota, vaan ne ohjataan suoraan FinFamin Pirkanmaan omaisneuvontaan tai alueellisista vertaistukiryhmistä vastaavalle Silja Lampiselle . –Parasta ryhmässä on ollut huomata, että muillakin omaisilla on ollut vastaavanlaisia kokemuksia ja haasteita, Kaarina sanoo. Kaarina suosittelee jokaista mielenterveyden häiriöstä kärsivän omaista tutustumaan FinFamin tarjoamaan apuun ja tukeen. Hän muistuttaa, että näitä asioita ei kannata piilotella, vaan avoimuus on kaiken avain. Haastateltavan nimi on muutettu omaisten suojelemiseksi.