Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tutustuimme Varatien lastenkotiin: "Suurimmalla osalla meidän lapsistamme ei ole syytä sitä pistosta tuntea"

Viisi teini-ikäistä poikaa seisoskelee pihamaalla. Yksi nappaa kaverinsa lippalakin päästä ja heittää sen läheiseen pusikkoon. Kirosanat sekoittuvat nauruun, yksi tuuppaa toista kauemmaksi. Meno on kuin missä tahansa yläkoulun pihassa. Mutta me olemme nyt Varatiellä. Siinä pahamaineisessa paikassa, josta sosiaalisen median mukaan johtuu Tervakoskella ryöpsähtänyt nuorten levottomuus. Familarin omistama Varatie on lastensuojelun vaativan laitoshoidon yksikkö, jossa on yhteensä 14 laitospaikkaa ja kaksi tukiasuntoa. Täällä asuvat lapset ovat iältään normaalisti 9–17-vuotiaita. Lastenkotiin sijoitetaan lapsia, joilla on muun muassa neuropsykiatrisia ongelmia. –Meidän lapsillamme on yleensä esimerkiksi autismin kirjon ongelmia, asperger, ADHD, lieviä kehitysviivästymiä ja joskus hiukan isompiakin viivästymiä, kertoo Familarin palvelujohtaja Eija Juote . Varatielle ei kuitenkaan sijoiteta esimerkiksi päihdeongelmaisia tai väkivaltaisia lapsia. –Tähän taloon tulemisen haasteena eivät ole päihdeongelmat tai asosiaaliset ongelmat. Nämä lapset eivät ole oirehtineet rikoksilla tai päihteillä. Se ei toki poista sitä, etteikö joku voisi kokeilla alkoholia, kuten useimmat nuoret tekevät. Mutta pääsyy tänne tulossa ei ole se, että lapsi tarvitsisi apua päihde- tai rikoskierteen katkaisuun, Juote huomauttaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kävelemme Varatien rakennukset läpi. Oleskelutiloissa on mukavan näköisiä sohvia, televisioita ja pelilaitteita. Käytävien varsilta löytyy oleskelutilaa, musiikki- ja askarteluhuoneita sekä kaksi luokkahuonetta. Varatien asukkaat käyvät kouluaan pääosin omissa tiloissa. Opetustilat kuuluvat hallinnollisesti Haukankallion erityiskouluun. Osa lapsista käy kuitenkin osin koulua myös Tervakosken yläkoulussa. –Pyrimme kaikessa mahdollisimman normaaliin ikäkauden toimintaan. Jos vain joku lapsistamme on siinä kunnossa, että pystyy käymään tavallista koulua vaikka vain jonkun oppiaineen osalta, niin siihen pyritään, Juote kertoo. Samalla tapaa osa janakkalalaisista lapsista saattaa käydä syystä tai toisesta kouluaan Varatiellä, vaikka asuukin kotonaan. Kurkistamme erään lapsen huoneeseen. Lattialla lojuu muutama vaate ja sipsipussi pelilaitteen ohjaimen vieressä. Aivan normaali teini-ikäisen huone siis. –Täällä me kuitenkin vahdimme peliaikaa hyvin tarkasti, Juote huomauttaa. Jokaisen asukkaan ovessa on viikkoaikataulu. Siitä käy ilmi, milloin nuori on siivous- tai pyykkivuorossa, milloin on harrastuspäivä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Olemme tulleet Varatielle isommalla porukalla, sillä lastenkoti on noussut negatiivisessa valossa esiin erityisesti sosiaalisen median keskusteluissa. Paikan päälle on saapunut edustajia niin Varatieltä kuin Tervakosken muiltakin kouluilta. Varatie rantautui Tervakoskelle vuonna 2007 ja sen rakentamista vastustettiin jyrkästi. –Muistan, että minulle soiteltiin ja minut yritettiin saada kertomaan julkisesti, miten järkyttävää tällaisen laitoksen rakentuminen Tervakoskelle on, kertoo Tervakosken koulun rehtori Sisko Lievonen . Samaa kertoo myös Tervakosken yläkoulun rehtori Petri Ojanen . Alun kuohunnan jälkeen seurasi tasaisempi vaihe, kunnes asia ryöpsähti jälleen viime keväänä. –Huomaan, että negatiiviset puheet ovat heränneet uudestaan eloon. Se näkyy myös paikallisissa lapsissa ja nuorissa, mikä on mielestäni huolestuttavaa. He puhuvat Varatien lapsista epäkunnioittavasti, vihamielisellä ja halveksivalla asenteella, Lievonen kertoo. Samaa tarinaa kertoo myös Varatien oman koulun pitkäaikainen opettaja Seppo Papunen . –Jos nuoria on kokoontunut jonnekin enemmän kuin kaksi ja heiltä tullaan kysymään, että mistä te olette, niin he vastaavat aina asuvansa Varatiellä. Vaikka todellisuudessa näin ei olekaan, Papunen kertoo. Eikä asenne rajaudu pelkästään nuoriin. Tervakoskelaisten omilla Facebookin keskustelusivuilla aikuiset käyvät samaa halventavaa ja syyllistävää keskustelua. Mitä tahansa ikävää Tervakoskella tapahtuu, se tunnutaan vieritettävän varatieläisten niskoille. –Aikuiset ovat aktivoituneet nyt sillä ajatuksella, että tämä laitos täytyy saada pois kylältä. Heitä ei välttämättä ole montaakaan, mutta he ovat niitä äänekkäimpiä, Petri Ojanen kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Todellisuudessa on kuitenkin usein niin, että ilkivallan ja häiriön takana on joku muu kuin varatieläinen nuori. –Meille ilmoitellaan usein, että teidän lapsi on käynyt tekemässä sitä ja tätä. Sitten kun me menemme katsomaan turvakameroiden kuvaa, niin kyseessä ei olekaan tämän paikan asukas, kertoo Varatien vastaava ohjaaja Pirjo Palmurinne-Matvejeff . Eija Juote kuitenkin muistuttaa, että soittaminen on myös hyvä asia. –Meidän toiveemme on saada selvitetyksi kaikki töpeksimiset, mitä meidän lapsemme tekevät. Se on kasvun paikka ja myös yksi syy sille, miksi täällä ollaan. Lasten on opittava olemaan ihmisiksi yhteiskunnassa, Juote sanoo. Hän kuitenkin toivoo, että jokainen tarkkailisi sitä, millä tavoin puhuu sosiaalisessa mediassa. Varatien lapset seuraavat Tervakosken Facebook-sivuja itsekin, ja lukevat kaiken mitä heistä kirjoitetaan. –Jos minun lapseni olisi sijoitettu tänne ja hänestä kirjoitettaisiin tällaisia, ottaisi se koville. Toki jos jonkun on aihetta tuntea pisto sydämessään, niin se on ihan hyväkin. Suurimmalla osalla meidän lapsistamme ei ole kuitenkaan syytä sitä pistosta tuntea. Aikuisten epäasiallinen käytös voi aiheuttaa suurta mielipahaa, Juote huomauttaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Varatiellä ei kuitenkaan kielletä sitä, etteivätkö heillä asuvat lapset ole välillä osallisena ikävissä tapauksissa. Lasten kunto vaihtelee ja heillä on välillä levottomampia kausia. Henkilökunta kuitenkin tiedostaa jokaisen lapsen tilanteen ja osaa seurata huonommin voivia nuoria tarkemmin. –Kesällä oli käynnissä tällainen huonovointisempi vaihe. Meillä ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia puuttua lain puitteissa asiaan esimerkiksi niin, että voisimme lukita lapsen sisään tai päästämään hänet ulos vain aikuisen kanssa. Jos lapsi tarvitsee suljettua hoitoa, niin hänen paikkansa on vankila tai suljettu sairaalaosasto. Voimme viedä asiaa eteenpäin, mutta emme tehdä niitä päätöksiä täällä, Eija Juote huomauttaa. Hän kertoo ymmärtävänsä tapahtumien aiheuttamat tunteet kyläläisissä, mutta toivoo aikuisten osaavan ilmaista tunteitaan asiallisesti. Lisäksi Juote korostaa, että tilanne oli hyvin poikkeuksellinen. –Olen ollut lastensuojelussa kohta 20 vuotta ja nyt hallinnoin 12 yksikköä. Minulla ei ole koskaan ollut työhistoriani aikana sellaista tilannetta, mikä viime kesänä kriittisimmillään oli. Nyt tilanne on rauhoittunut ja kyläläiset voivat olla rauhallisin mielin, koska se oli hyvin poikkeuksellista jopa lastensuojelun työntekijän näkökulmasta. Kaikki Tervakoskella tapahtuva ilkivalta ei kuitenkaan ole peräisin Varatieltä. Sekä yläkoulun että alakoulun pihamaalla on ollut viime aikoina jatkuvaa sotkemista. –Nuoria alkaa kokoontua sinne kolmen maissa mopoilla, autoilla ja pyörillä. Heitä on kymmeniä. Aamuisin siivoamme pihalta alkoholipullot ja tupakantumpit ja pesemme enimmät virtsat pois, että lapset voivat mennä ulos leikkimään, Sisko Lievonen kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Haukankallion rehtori Niko Partanen huomauttaa, että monissa perheessä ongelmia ei haluta tai osata nähdä, vaan syy on helpompi vierittää tuntemattomien niskoille. Varatiellä on vain 16 lasta. Heistä suurin osa ei kykene tai halua ulkoilla lastenkodin alueen ulkopuolella. Heillä ei ole autoja eikä mopoja, suurimmalla osalla ei edes polkupyörää. Heillä on tiukat kotiintuloajat, joita noudatetaan. Koulupäivinä varatieläisten poissaolot ovat minimaalisen pieniä. –Me emme saa kaikkia lapsiamme poistumaan koulun alueelta vaikka haluaisimme. Enemmänkin meidän ongelmamme on se, että miten saisimme rohkaistua lapsia lähtemään joskus ulos etsimään ystäviä ja harrastuksia, Eija Juote kertoo. Ystäviä löytämällä myös ennakkoluulot ja pelot hälvenisivät. Yksityisyydensuojan takia Varatie ei voi tuoda lapsia esille kaikkien ihmeteltäväksi. –Meidän lapsemme ovat jonkun lapsia. He ovat asuneet tätä ennen jonkun kodissa. Aivan kuin meidän kylän lapset asuvat täällä kodeissaan. Mystiikka lisää ihmetystä, mutta siihen ei oikein ole muuta ratkaisua kuin saada lapset ja nuoret luonnollisen elämän kautta tutustumaan toisiinsa. Kun tullaan tutuiksi, niin ei kukaan halua enää olla kovin ilkeä ihmiselle jonka tuntee, Juote sanoo.