Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Monikulttuurisuusohjelman sisältö on valinta Janakkalassakin

Janakkalan kunnanhallitus siunasi 3. syyskuuta yksimielisesti Janakkalan vuoden 2018 monikulttuurisuusohjelman. Ohjelma herättää runsaasti kysymyksiä. Esitämme niistä muutaman. Päätösehdotuksen esittelytekstissä ”korostetaan, että maahanmuuttotyö ei ole minkään yksittäisen viranomaisen vastuulla”. Kommentti on käsittämätön. Onko kunnilla useitakin palveluja, joista viranhaltijoiden ei tarvitse pelätä vastuun perään huhuilua? Tosin maahanmuuttotyön oleellisin tarkoitus, kotoutuminen, on itse ohjelmassa yhtä löperösti paketoitu. Netistä löytyvää itsereflektioperiaatteella toimivaa ”kotomittaria” kummempaa vaikutusarviointia ei mainita. Onko julkisyhteisöllisessä toiminnassa nykypäivänä korrektia operoida tyyliin ”rahaa kuluu, joten kotoutuminen on kunnassamme mahtavalla tasolla”? Toimenpiteiden toteutumista kyllä seurataan, mutta miten on sen varsinaisen kotoutumisen kanssa? Eri lait vieläpä antavat kotoutujalle melko vahvan selkänojan olemaan käytännössä välittämättä omasta kotoutumisestaan pätkääkään, jos häntä ei kiinnosta. Monikulttuurisuusohjelmassa on kymmeniä toimenpiteitä, esim. varhaiskasvatuksen henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen vahvistamisesta monikulttuuriseen ryhmätoimintaan ja tulkin käytön koulutuksesta henkilökunnalle ym. SPR:n Janakkalan osasto toivoo ”monikulttuurisen työn koulutusta vapaaehtoisille ja myös taloudellista tukea monikulttuuriseen toimintaan”. Onko bisnekseltä tuoksahtava toiminta hyväntekeväisyydellä kunnan arvojen mukaista? Vapaaehtoistyö on kannatettavaa, ja kunnia kolmannelle sektorille, mutta rahan pyytäminen siitä on eettisesti arveluttavaa. Ohjelmassa esitetään erilaisia (laeissa mainittuja) velvollisuuksia. Vaaditaan erilaisuutta huomioonottavaa palveluosaamista sekä ilmoitetaan olevan velvollisuus kehittää ja seurata palveluita, että ne soveltuvat ulkomaalaisille. Mielestämme tulisi korostaa, että laissa mainitaan myös erittäin tulkinnanvarainen ”kuin tarve edellyttää”. Moni muukin ”monikulttuurisuuteen” liittyvissä lakipykälissä erikseen mainittu ”tavoite” on pohjattoman tulkinnanvarainen. Suomalaiset on aina pakotettu sopeutumaan eri palvelujentarjoajien ”oikkuihin” tai vaihtoehtoisesti jäämään ilman palveluja. Jos mummu (tai joskus lapsikin!) ei osaa täyttää nettilomaketta eikä saa ulkopuolista apua, ikävää. Yhdenvertaisuus toimii molempiin suuntiin. Rasismia on myös janakkalalaisen jättäminen palvelutta, jos ulkomaalainen syntyperänsä perusteella ”kunnan varmistamana” palvelun saa. Monikulttuurisuusohjelman (laissa kotouttamisohjelma) sisältö on vapaaehtoinen muuten kuin ohjelman tekemiseen osallistuvien elimien osalta. Muoto on ”voi sisältää”. Janakkalan kunnan peruspalveluihin ei kuulu olla ulkomaalaisten edunvalvontakoneisto. Täten ihmettelemme, miksi monikulttuurisuusohjelmassa ulkomaalaisille ohjataan vapaaehtoisesti niin paljon resursseja. Monet viranhaltijatkin tietävät, miksi monikulttuurisuusohjelmia varsinaisesti tehdään. Ne liittyvät kiinteästi (humanitaariseen) maahanmuuttopolitiikkaan ja sen ratkaisemattomiin ongelmiin kotoutumisessa sekä uuskieleen. Kotoutumisohjelmat esitellään kuntalaisille kaikkien ulkomaalaisten yhteisenä, heidät huomioon ottavana, palvelupakettina, sinä kannatettavana monikulttuurina. Loppujen lopuksi kunnissa vain yritetään häivyttää kansallisen maahanmuuttopolitiikan haittavaikutuksia. Yhteisillä verorahoilla ostetaan parempaa mieltä kuten aneilla aikoinaan. Rahavirrat kiinnostavat aina. Kunnan lupahakemuksiin pystytään taksoIttamaan viranhaltijan työpanoksen hinta eurolleen. Olisi mielestämme syytä selvittää myös monikulttuurisuusohjelman vaatima kunnan työntekijöiden ylimääräisten panostusten hintalappu Janakkalalle, eurolleen. Kotoutuminen lähtee ihmisestä itsestään. Voisikin populistisesti kysyä, miten monen kyläkoulunopettajan palkan verran kulutetaan verovaroja tuloksellisesti ”toivotaan, toivotaan” toimintaan? Kyllä, valtio (me veronmaksajat) kustantaa osan. Kuinka suuren osan? Jo nyt näivettyvässä Janakkalassa perustellaan tätäkin ohjelmaa siirtolaiskriisillä ja työvoiman tarpeella. Miksi? Sini Pajukangas (ps.) Matti Rytilahti (ps.) Samuli Vesioja (ps.) Janakkala