Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö

Metsähoitoyhdistykset ovat yhä aktiivisemmin yhteydessä metsänomistajiin: Syynä lisääntynyt tietämättömyys tai välinpitämättömyys metsänhoitoa kohtaan

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Metsänomistajaviikkoa. Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys on perinteisesti järjestänyt vuosittain erilaisia tapahtumia kyseiselle viikolle. Teemaviikon alkajaiseksi metsänhoitoyhdistys järjesti Janakkalassa taimikonhoitonäytöksen Tervakoskella Kulomäentiellä. Sateisesta säästä huolimatta metsänomistajia löysi paikalle mukava määrä. Heillä oli mahdollisuus kysellä neuvoja paikalla olevien metsäasiantuntijoiden kanssa ja nauttia nuotiomakkarat kera nokipannukahvien. Asiakkuus- ja metsäpäällikkö Vesa Orjasniemi Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme ry:stä kertoi, että taimikonhoitonäytökseen valikoitunut kahden hehtaarin metsäpalsta on reilun kymmenen vuoden ikäistä kuusikkoa. Taimikkoon ei olla vielä tehty varhaishoitoa, vaan harvennus on ensimmäinen. –Alueelta poistetaan vesakkoa, koivua, raitaa ja pihlajaa. Kohtiin, jossa kuusentaimet eivät ole menestyneet, jätetään sekapuustoa kasvamaan. Koska kyseinen kasvupaikka on Orjasniemen mukaan sen verran karu ja kivinen ei harvennuksella ole vielä niin kova kiire. –Kuusi kestää jonkin verran varjostusta, mutta ei haittakaan ole, jos tämä olisi aiemminkin harvennettu. Noin pari vuotta aikaisemmin olisi voinut tämän harvennuksen tehdä, Orjasniemi arvioi. Taimikkoa perkaava metsuri Risto Keino kertoo, että kuusten latvan näyttävät metsäalalla terveiltä ja vahvoilta. –Mänty kärsisi jo herkemmin varjostuksesta. Kuusi varjopuuna sietää varjostusta paremmin. Se ei menetä samalla tavalla latvustoa ja neulastoa kuin mänty, Orjasniemi kertoo. Rehevimmillä kasvupaikoilla kuusitaimikosta pitäisi poistaa vesakkoa jo noin viiden vuoden iässä, jolloin kuusentaimet ovat metrin tai puolitoista metriä korkeita. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Taimikoita pitäisi hoitaa enemmän Keino arvioi, että kyseisen taimikon hoitoon menisi hänellä noin nelisen päivää. Taimikossa oleva vesakko on suhteellisen ohutvartista ja vesakkoa ei ole kovin tiheästi. Keskimäärin miehen raivausnopeus on noin puolesta hehtaarista hehtaariin päivässä, mutta vaihtelee hyvin paljon kohteesta. Jossain todella tiheässä taimikossa etenemisnopeus on aareissa päivää kohti. –Se nopeuttaa, jos runko menee kerralla poikki, eikä tarvitse tehdä kaatokoloa. Välillä kun tökkää terän kiveen, niin kestää jonkin aikaa kun terää villaa. Tämmöisellä vesikelillä kypärän suojasihtikin on täynnä tavaraa, että pitää vähän väliä ravistella roskista. Orjasniemen mukaan valtakunnallisella tasolla metsissä pitäisi tehdä nykyistä enemmän ja aikaisemmassa vaiheessa taimikonhoitoa. Siihen, miksi metsiä ei hoideta yhtä tehokkaasti kuin ennen, on hänen mielestään monia syitä. Vanhat perityt kiinteistöt saattavat jäädä ajelehtivaan tilaan ja niillä on useita omistajia. Silloin päätöksenteko on usein vaikeampaa ja epäselvää, kuka vastaa metsäpalstoista ja niiden hoidosta. –Joillakin voi asia olla rahastakin kiinni, jos ei itse pysty tekemään metsähoitoa. Valtionavustustahan tietenkin voi hakea metsänhoitoon. Joillakin metsänomistajilla metsien hoitamattomuus voi olla kiinni tietämättömyydestä ja jopa välinpitämättömyydestä. Orjasniemi kertoo, että metsäasiantuntijat ovat aktiivisesti yhteydessä metsäomistajiin päin ja heille kerrotaan esimerkiksi metsäalojen hoidon tarpeesta. –Se on selkeästi vuosien varrella muuttunut, että yhä enemmän me otamme aktiivisesti yhteyttä metsänomistajiin. Monet sanovatkin, että ovat olleet aikeissa ottaa meihin yhteyttä, mutta eivät vain kiireisinä ole ehtineet. Orjasniemi kertoo, että metsänomistajat kyselevät metsänhoitoyhdistyksestä neuvoa metsähoitoon liittyvissä kysymyksissä, mutta usein myös puukauppoja suunnitellessa. Metsänomistajia kiinnostavat senhetkiset puunhinnat ja kysyntä. Verotukseen ja metsäteiden kunnostamiseen liittyvät kysymykset ovat myös tyypillisiä. –Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä metsäasiantuntijaan. He näkevät monen metsäpalstan tilanteen usein jo omista tiedostoistaan ja ilmakuvista. Usein tarvitaan myös maastossa käyntiä, jos pitää tehdä kustannusarvioita esimerkiksi metsähoitosuunnitelmasta, Orjasniemi kertoo. Vähemmän metsää kuin UMP-Kymmenellä Metsänomistajat Hannele ja Markku Kuossari tulivat katsomaan paikan päälle taimikonhoitonäytöstä ja vaihtamaan pari sanaa paikalla olevien metsäasiantuntijoiden kanssa. –Tultiin ottamaan taimikonhoito-oppia, vaikka itse olenkin raivannut koko paljon metsiä. Viimeksi olin raivaushommissa viime viikolla. Tultiin tänne katsomaan ammattilaisen toimintaa paikan päällä, Markku Kuossari kertoo. Kuossareilla on metsää lähellä myös taimikonhoitonäytöspaikkaa. Markku Kuossari on metsien mies. –Kyllä minä talvella kaikki vapaa-ajat vietän metsässä. Teen halkoja ja sitten olen vielä hirvi- ja peurametsällä. –Se on semmoinen metsämies, että kotona se ei ole koskaan. Jos se ei ole puutöissä niin sitten se on hirvi- tai peurametsällä. Jompikumpi, Hannele Kuossari huokaisee vierellä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vaikka Markku Kuossari onkin kokenut metsämies, rohkenee hän silti olla tarvittaessa yhteydessä metsähoitoyhdistykseen kysyäkseen neuvoja. Viimeksi hän kääntyi ammattilaisten puoleen tai taimikkoa raivatessaan. –Mäen päällä kasvoi mäntyä ja kuusta sekaisin ja minusta se oli männylle sopivaa. Metsänhoitoyhdistys käski jättämään kuusta, kun kasvupaikka oli niin rehevää. Männyistä olisi tullut liian vankkaoksaisia. Jos kerran Kuossari on metsämies ja viettää kaiken vapaa-ajan metsässä, niin silloin metsääkin on varmaan ehtinyt kertyä jokunen hehtaari? –Aina kun joku on kysellyt, niin sanon, että vähemmän metsää on kuin UMP-Kymmenellä, Kuossari sanoo ja virnistää.