Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Hartaus: Hiljaisuuden vaaliminen

Vietin viime viikon Lapin maisemissa ruskasta ja hiljaisuudesta nauttien. Matkalukemiseksi otin mukaani Johanna ja Juha Tanskan Silitä kissaa - kirjan, hengellisiä harjoituksia hengästyneille. Matkan aikana oli helppo pysähtyä tekstin äärellä ja miettiä, miksi täällä etelässä hötkyilemme monesti turhien asioiden kanssa ja unohdamme, mitä on hiljaisuus ja miksi sitä pitää vaalia. Ympärillämme on jatkuvasti ääniä…menoa…meininkiä… Tässä yksi minua puhutteleva teksti; ”Sulje matkapuhelin, radio ja televisio. Kuulet vähitellen aivan uudella tavalla. Uusia asioita. Hiljaisuus kohisee. Sulje itsesi myös keskusteluista, jotka ovat turhia tai vahingoittavia. Valitse hiljainen rukous pahanpuhumisen sijaan. Paljon sielumme eheydestä katoaa rumaan meluun, jota itse aiheutamme ja ruokimme. Tuo melu kadottaa meiltä itsemme, läheisten tarpeet ja Jumalan. Hiljaisuudessa havaitset myös hyvin heikot äänet niin ulkomaailmasta kuin sisäisestäkin maailmasta. Opi erottamaan hyvät äänet pahoista. On ääniä, jotka harhauttavat meitä turhiin suuntiin, sekoittavat, hajottavat tai kutistavat. Toiset äänet rakentavat ja vahvistavat sisäistä elämäämme sekä yhteyttämme ihmisiin. Ne ovat hiljaisia ääniä, mutta silti olemassa, pinnan alla. Kun harjaantuu kuulemaan yksinkertaisuutta, voi lopulta erottaa hänen äänensä; Herran kohtaamisen edellä käy hiljaisuus. Hiljaisuus ei kasva ja kehity elämässämme itsestään, kaiken muun ohelle unohtuneena. Sitä pitää vaalia; silloin se alkaa vaalia meitä. Etsi ja tee siksi hiljaisia paikkoja ja aikoja. Hiljaisuuden kuuliainen viljely tuottaa antoisan sadon, tuhatkertaisen. Tiina Alakoski perhetyöntekijä