Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Hartaus: Aarteen etsintää

Auringonvalo siivilöityy puiden oksien välistä pehmeästi. Sammalmättäät ja mustikanvarvut ovat kosteita. Ilma tuoksuu syksyltä. Siellä täällä on jo keltaisia lehtiä pudonneina maahan. Kasvillisuuden seasta erottuu kuitenkin häivähdys jotain muutakin keltaista – lehtien alla piileskelee kantarelli! Kantarellit kasvavat harvoin yksin. Varovainen heinien ja lehtien harominen sivuun paljastaakin lisää kullankeltaisia lakkeja, jotka loistavat sammaleen seasta. Aivan kuin olisi löytänyt aarteen! Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.” (Matt. 6: 19-21) Jeesus ei tietenkään kiellä keräämästä talteen sienisaalista, mutta muistuttaa ajan ainutkertaisesta arvosta, ja siitä, mikä elämässä on tärkeintä. Maallinen omaisuus ja menestys on katoavaista. Rakkaus on katoamatonta. Rakkaus, jota saamme itse kokea elämässämme. Rakkaus, jonka annamme virrata ympärillemme. Rakkaus, joka kantaa tässä elämässä, eikä pääty kuolemaan. Luottamus siihen, että Jumala kantaa ja pitää huolen. Raskaimmassa surussa ja suurimmassa ilossa. Poimin talteen arkielämän aarteet: Yhteiset hetket rakkaitten kanssa. Sydämeen tallennetut muistot. Tuoksut, värit, kosketus. Auttamaan ojennettu käsi. Rohkaisevat sanat ja lempeä katse. Ilo syksyisestä luonnosta. Rukoukseen liitetyt kädet. Kastekynttilä ja risti kirkkomaalla. Jokainen ihminen on Jumalan ainutlaatuinen aarre.