Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kouluilta veti salin lähes täyteen: Lue tästä, miten keskustelu kulki

Kouluilta järjestettiin Leppäkosken koululla torstaina alkaen kello 17. Paikalle on saapunut suuri määrä kuntalaisia kuuntelemaan ja keskustelemaan kouluverkkosuunnitelmasta. Ensin vuorossa on esittelyjä ja tilaisuuden loppupuolelle on varattu aikaa keskustelulle. Janakkalan Sanomat seurasi tilaisuutta suorana tässä jutussa. Juttu etenee sitä mukaan, miten keskustelu kulki. Sivistysjohtaja Jouni Wilpola aloitti pohjustuksella: –1998 kunta teetti ensimmäisen kouluverkkoselvityksen. Seuraava merkittävä vaihe oli 2012, jolloin koulu teetti sivistystoimea koskevan selvityksen. 2013 käytiin läpi ja tehtiin ehdotuksia kouluverkosta. 2014 tehtiin lukioverkkoselvitys. 2016 lähdettiin virkamiehistössä miettimään kouluverkkoa uudelleen, koska paine alkoi kasvaa ja kouluverkko alkoi mennä huonompaan suuntaan. –Joulukuussa 2016 valtuusto päättikin, että tehdään tarveselvitys ja hankintasuunnitelma. Mukana oli myös kouluverkkoselvitys. –Toiveena on, että valtuusto tekisi päätöksen kouluverkosta ja hankepäätöksen uusista kouluista marraskuussa. –Tiedämme, että nykyiset koulut eivät ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Nyt kun suunnitellaan uusia kouluja, halusimme ajoittaa mahdollisia koulujen lakkauttamisia niin, että uudet koulut valmistuvat. –Lasten määrässä trendi on valitettavasti laskeva. Heinäjoki on myönteinen poikkeus, siellä on syntyvyys jopa räjähdysmäisesti noussut. Tällä hetkellä Heinäjoen koululaisista noin puolet ovat Turengista. Mutta ennusteiden mukaan se on täyttymässä oman kylän oppilaista. Tarinmaalla ja Tanttalassa on laskua, Vähikkälässä myös jonkin verran. Sisko Lievonen, Tervakosken ja Vähikkälän koulujen rehtori käytti toisen puheenvuoron: –Lähden siitä, että voisiko meilläkin olla yhtenäiskoulu. –1990-luvulta asti yhtenäinen perusopetus on ollut sivistyspoliittinen tavoite. 2014 OPS-muutokset ovat tukeneet tätä edelleen. –Myös opettajankoulutuksessa kannustetaan hakemaan pätevyydet sekä luokanopettajaksi että aineopettajaksi. –Janakkalassa meillä on tuhannen taalan paikka edetä kohti tavoitetta, joka on koko Suomen yhteinen tavoite. –Tällä hetkellä kouluverkko on hajanainen ja sisältää monia eri kulttuureja. Tämänkään jälkeen se ei olisi ehyt, mutta askel oikeaan suuntaan. –On syitä, miksi tälle linjalle on haluttu Suomessa lähteä. Syyt ovat oppilaissa. Haluttaisiin mahdollistaa oppimispolku, jossa ei olisi nivelvaiheita. Ala- ja yläkouluissa on eroja ja se sisältää oppilaille monia muutoksia siirtymävaiheessa. –On katsottu, että eri-ikäisyydestä olisi hyötyä. Eri-ikäisyys voisi tuoda etuja, kun pikkuveljet, -siskot ja naapurin lapset olisivat samassa koulussa, se voisi rauhoittaa myös yläkoululaisten tilannetta. –Samat aikuiset ovat auttamassa tarvittaessa, kannattelevat vaikka peruskoulun loppuun asti jos se on tärkeää. –Oppilaiden tuen saatavuus ja sen jatkuvuus on parempaa. Myös opettamisen laatu paranee, kun voimat voivaan yhdistää. –Uusi opetussuunnitelma toi lisää valinnaisaineita myös alakouluun. Koulussa missä työntekijöitä on vähän, sitä on todella hankala toteuttaa. Yksi tai kaksi ihmistä ei voi tarjota montaakaan valintaa kerralla. Uskon, ettei valinnaisuudesta tulla enää taaksepäin vaan jatkossa sitä tulee lisää. –Kielten opetus on lisääntynyt alakoulun puolella ja se on varhaistumassa. Siitä on tulossa toinen ongelma, että miten tämä kieltenopetus saadaan järjestymään muun opettamisen ohella. –Oppilaiden tasavertaisuus on kaiken pohja ja perusta. Tällä hetkellä Suomi on ajautumassa siihen, että eriarvoisuus lisääntyy. Se ei ole pelkästään pienet ja isot koulut -kysymys. Mutta se on osa sitä. Meidän pitäisi taata sama laatu kaikille. Jaana Koski, sivistystoimen kehittämispäällikkö : –Ollaan kiinnostavassa vaiheessa. Meillä on edelleen rakenteissa jäänteitä 40-50-luvuilta, joissa oppilaat jaoteltiin homogeenisiin ryhmiin sen mukaan, kuinka he oppivat ja kehittyivät. –Nykyään tuki annetaan mieluummin omassa lähikoulussa, eikä siksi siirretä lapsia mihinkään. Kaikki lapset ovat erityisiä oppijoita. Tähän meillä on vielä pitkä matka –Tämä muutos tulee ravistelemaan ihan kaikkia oppilaita. Haukankallion esitetty muutos on vain yksi osa tätä kaikkea. –Oppilashuollon ja erityisen tuen tarve on kasvanut ja näyttää kasvavan jatkuvasti. Meillä on nyt 236 tehostetun tuen oppilasta Janakkalassa. Oppilaiden tuen tarpeet moninaistuvat. –Että me pystytään vastaamaan tähän, ovat suuremmat yksiköt erittäin tärkeä osa. Jotta uusia voidaan rakentaa, meidän on uskallettava kokeilla uusia rakenteita. Opetus menee sinne, missä ovat oppilaat eivätkä oppilaat sinne missä opetus. Kaikkien pitäisi saada käydä omaa lähikouluaan. –Miksei täälläkin kaikki voi olla yhden koulun oppilaita? Harri Turunen, rakennuttaja, projektipäällikkö –Kouluverkkoratkaisulla on vaikutusta suunniteltujen uusien koulujen mitoituksiin. –Tervakoskelle hankesuunnitelman esitys: 750 oppilaan keskus. Tulee nykyisen yhteiskoulun paikalle. Alueelle nousee myös liikuntahalli. –Turenkiin hankesuunnitelman esitys: 1250 oppilasta nykyisen alakoulun alueelle. Uusi liikuntahalli tulossa koulun yhteyteen. Ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen jakaa puheenvuoroja seuraavaksi yleisölle. Keskustelu Anu-RIikka Vainio Tanttalasta, paluumuuttaja: –Meidän perheestä tokaluokkalainen on Tanttalassa, viisivuotias tyttö on tulossa pian koulun piiriin. –Yhdessä muutaman vanhemman kanssa päätettiin kysellä vanhemmilta ja tuoda monien äänet kuuluville. –Kysely toteutettiin netissä Heinäjoen ja Tanttalan koulujen vanhemmille. Mukaan otettiin myös tulevien koululaisten vanhemmat. –53 vastausta saatiin. –Kysymykseen "mikäli koulunne jatkaisi toimintaansa, haluaisitko, että jatkaisi täällä", 51 haluaisi jatkaa nykyisessä. –Vastaukset ovat yksiselitteisiä. Jos omat koulut peruttaisiin, Itä-Janakkalaan halutaan oma koulu. Itä-Janakkalaa ei voida jättää ilman koulua. Ari Laivola, Tanttalan kyläkoulun kasvatti: –Janakkalaa ajetaan kriisikunnaksi. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta toteuttaa tätä suunnitelmaa. Jotain tarvitaan, eikä lasten hyvinvointia voida aliarvioida. Mutta meillä ei ole varaa tähän missään muodossa. Puolustan kyläkouluja viimeiseen saakka, olen aina saanut siellä hyvän opetuksen ja lapseni ovat saaneet myös. Tanttalassa kukaan ei ole vielä allergisoitunut, siellä on toiminut kaikki tähän asti hyvin. Reijo Ahonen, kuuden lapsen isä –Monitoimikeskuksia saatte perustaa puolestani, mutta en ymmärrä miksi Haukankallion koulu halutaan lakkauttaa ja viedä isompiin keskuksiin. –Minua harmittaa sen valmistelu, sen ontuvat perustelut. Jos luen niitä samoja papereita, niin niillä seikoilla, joilla perustellaan lakkautusta, niin minä voisin käyttää samoja pointteja säilyttämisen puolesta. –Lapsilla tarvitsee olla paikka, jossa heillä on hyvä olla. Ennemmin suunnan pitäisi olla sieltä tänne päin kuin täältä sinne. Miksi 10 yläkoulun oppijaa pitää siirtää täältä pois? –Onko Haukankallion oppilailta kyselty, ovatko he olleet harmissaan, kun heidät on laitettu tänne? Jaana Koski: –Ei ole missään tapauksessa siirtää isoihin ryhmiin, vaan on tarkoitus siirtää myös täällä oleva resurssi uuteen kouluun. Erityisen oppimisen resursseja ei olla vähentämässä. Tuen tarve kasvaa niin, että meidän on alettava tarjoamaan sitä muulla tavalla, koska muuten me emme voi sitä jatkossa tarjota. –Lapsia ei eroteltaisi eri kouluihin sillä perusteella, minkälaisia oppimishäiriöitä heillä on. Sanna Kaikkonen: –Miten budjetoidaan uudet resurssit, joita uusissa kouluissa tarvitaan henkilöstössä? Jouni Wilpola: –Tänään meillä oli tilaisuus henkilöstölle. Nyt meidän täytyy miettiä, että mitä on opetus niissä uusissa rakennuksissa. Meidän pitää muuttaa paljon ja se vaatii paljon koulutusta. Se porukka mikä meillä on, muodostaa sen uuden yhteisön. 11 henkilöä lähtee opetushallituksen ilmaiseen koulutukseen, jossa koulutetaan uuteen opetuskulttuuriin siirtymiseen. He tuovat uuden osaamisen tänne ja sitten me aletaan miettiä, että miten me toteutamme tämän ja mitä koulutusta tarvitsemme, jotta me saamme uuden toimintakulttuurin käyttöömme. Sanna Kaikkonen –Jos perustellaan sillä, että pienet oppilaat rauhoittavat yläkoululaisia, kuka ajattelee näitä pieniä ykkös- kakkosluokkalaisia, jotka elävät keskellä kiroilua ja nimittelyä? Sisko Lievonen: –Tämä kaikki on otettu huomioon suunnitelmissa. –Haluaisin tuoda esille myös sen, että he ovat ihan niitä samoja lapsia ne yläkoululaiset nuoret kuin ne ykkösluokkalaiset. Samoja koululaisia, meidän kaikkien yhteisiä nuoria. Me emme voi tehdä heistä mitään monstereita. Kirsi, kaksi tytärtä Tervakoskella yläasteella –Vanhempi ei ole reagoinut sisäilmaan mitenkään, nuorempi heti alakoulussakin. Nyt kun hän meni yläkouluun, reagointi alkoi heti aika rajuna. –Minulla on ihan tavalliset tytöt, jotka haluavat käydä koulua ja haluan että heillä on terve hyvä ilma, joka ei tekisi heitä sairaaksi. –Minkä takia uutta koulua ei voitaisi tehdä Tervakoskelle ensin ja turenkilaiset mennä Kiipulaan, jossa Turengin alakoululaiset saisivat puhtaan ilman? Tervakosken koulu- ja liikennesuunnitelmat näyttäisivät jo valmiimmilta kuin Turengin. Silloin voitaisiin jo nyt ylipaineistaa Tervakosken yläkoulu. Harri Turunen –Rakennusjärjestys tulee siitä, että Turengin alakoulu on kaikista huonein. Kyllä se Tervakosken yläkoulukin on todella huono. –Kummastakaan koulusta varsinaista suunnittelua ei ole aloitettu. Molemmat ovat samassa vaiheessa. Kati Luostarinen –Miten turvaamme isoissa yksiköissä jokaiselle lapselle psyykkisesti turvallinen kouluympäristö, kun se ei onnistu nykyisissäkään yksiköissä? –Osa lapsista pelkää, siellä on kiusaamista, nimittelyä, fyysistä ja psyykkistä pahoinpitelyä. Kuulen koko ajan kotona, että siellä nimitellään, syrjitään, jätetään ulkopuolelle. Mika Saarinen, Turengin yläkoulu rehtori –Joka puhuu, että isoissa kiusataan, pienissä ei, puhuu pötyä. Kiusaamista on nykymaailmassa kaikissa kouluissa. Fyysistä kiusaamista ei esimerkiksi meillä ole juurikaan, mutta somemaailma on asia erikseen. –Isommissa yksiköissä on tuki on lähellä, on kuraattori, psykologi, kouluterveydenhuolto. Ja siellä on enemmän näkijöitä. Yhtä aikuista kohti noin 15 lasta. Siellä pystytään turvaamaan hyvin fyysinen ja psyykkinen turvallisuus. Eeva-Stiina Ahonen, viimeinen lukioluokka Turengin lukiossa –Koulusta saa kyllä hyvin tukea. Olen saanut kuraattorilta ja terveydenhoitajalta yläkoulussa ja lukiossa. –Minulla on ystäviä, jotka eivät kuitenkaan halua kolmatta osapuolta selvittämään omia asioitaan tai eivät vain luota heihin ja koettavat tukeutua omanikäisiinsä. Se rasittaa myös muita oppilaita. –Tällaiset oppilaat, jotka eivät voi luottaa aikuisiin edes pienissä kouluissa, isoissa kouluissa he uskaltavat vielä huonommin. Pekka Pihko, Turengin koulun rehtori –Aina kun tulee kiusaamistapaus, siihen täytyy puuttua. Jos näin on tapahtunut, sitä käydään henkilökunnan kanssa läpi. Jokainen tapaus täytyy tutkia. Timo Lahti, Tarinmaa –Kyläyhtiön hallituksessa otettiin suurella tyrmistyksellä vastaan kouluverkkoselvitys. Lähdimme sitä kyläläisten aloitteesta selvittämään. –Osan koululaisten koulupäivä venyy huomattavan pitkäksi. Miten järjestetään ilta- ja aamukerhojen järjestäminen? –Jos Tarinmaan koulu lakkautetaan, miten käy yhteisöllisyyden? Puurojuhlissa koululaiset ja kyläläiset toimivat yhdessä, tutustuvat toisiinsa. Eläkeläiset ja lapset laulavat ja juhlivat yhdessä. Sitä yhteisöllisyyttä ei voida rahalla mitata ja se menetetään. Liisa Pirnes, Heinäjoki –Meistä ei ole kukaan ollut vaatimassa kunnalta hienoa uutta koulutilaa. –Kuinka monta prosenttia kunnan verot nousevat tämän hankkeen johdosta? Ja miksi koulujen kustannusarviot ovat nousseet 30 prosentilla? Jenni Jokela, talous- ja hallintojohtaja –Inspiran versiossa ei mainita tuloveroprosentin kehitystä. Mutta laskelma on tehty niin, että mikäli rakennukset rakennetaan kahdessa vaiheessa, talous kestää sen. Se tarkoittaa, että tuloveroprosenttia ei tulla nostamaan ollenkaan. Suvi Pesonen, sivistyslautakunnan jäsen, seitsemän lapsen äiti, vähikkäläinen kyläaktiivi –Lapsivaikutusten arvioinnin pitäisi olla huomattavasti kattavampi, kuin mikä tämä yksi paperi on. Kun katson sitä, ajattelen, ettei se voi olla totta. –Me olemme paluumuuttajia, olemme valinneet tämän paikan. Tätä kyläkeskustelua on jatkunut 50 vuotta. Eikö täällä kunnassa voida keksiä ihan jotain muuta. Se ei toimi niin, että vedetään rukseja kylien yli. Miksi ei katsota laajemmin, kuten tehtäisi sektorirajat ylittävää yhteistyötä –Olen kiertänyt kouluja ja selvittänyt kyläkoulupedagogiikkaa ja seison mielipiteitteni takana. –On rakennettava terveelliset ja turvalliset tilat kaikille, mutta myös ajatella jokaista täällä asuvaa kuntalaista. –Kyläkouluissa on haasteita, se on elämää ja arkea. Mutta se, että se on lähellä ja hyvä, on lapsiperheelle arvo. Kyläkouluissa pystytään usein vastaamaan uuteen opetussuunnitelmaan jopa isoja kouluja paremmin. –Entäs päiväkodit? Tervekoskella on tullut joka ikisessä päiväkodissa vedet katon läpi. Miksi me hyssytellään, vaikka tiedetään, että sielläkin on valtavat investointitarpeet? Johanna Sahila, kolmen lapsen äiti, lapset Tanttalassa, itse luokanopettaja Jankkalassa –Minua häiritsi hieman, että miksi pienet koulut pitäisi laittaa pois, perusteet olivat etteivät tilat ole ajanmukaiset. Olen opettanut kaikkia luokka-asteita. Minulla on vankka näkemys, mitä se koulun käynti on ekaluokalta lukioon. –Yhdysluokissa opetus on erilaista, kuin muualla. Opettajan ammattitaito on se juttu, eivät ne seinät. Opetus ei rajoitu seiniin eivätkä tilat tuo laatua opetukseen. Joissain asioissa väittäisin, että oppimisympäristöt ovat kyläkouluissa paremmat kuin etenkin niissä tulevissa isoissa yksiköissä. –Ulkona oppiminen vähentää erityisopettamisen tarvetta. Ulkona oleminen parantaa oppimista. Ei ole oleellista miettiä, onko meillä muunneltavaa oppimisympäristö, kun meidän muunneltava oppimisympäristö on ulkona. Se vaatii osaamista, yhteistyötä ja halukkuutta. Mutta sitä kannattaisi miettiä enemmän kuin seiniä.