Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Humuspehtoorin tiedotustilaisuus: Melu ja lasten turvallisuus rekkaliikenteen seassa huolettavat kyläläisiä

Tiedotustilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua ja kysymyksiä esitettiin paljon. Lähiseudun asukkaita huolettivat erityisesti heidän pihojensa ohi jyräävä rekkaliikenne ja lasten turvallisuus. Paikalla oli Humuspehtoorin toimitusjohtaja Suvi Mantsisen lisäksi myös muun muassa ympäristölupahakemuksen laatinut ympäristösuunnittelija Anne Tarvainen Ympäristösuunnittelu Oy Pirkanmaasta, Janakkalan kunnan ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen ja ympäristötarkastaja Tuula Pirttimäki sekä noin parikymmentä lähiseudun asukasta, joita suunniteltu yritystoiminta jollain tavoin tulee koskemaan. Yleisöstä nousi heti kysymyksiä koskien Paisto-Piilonsuo-Luulion sekä Punkan teillä tapahtuvaan rekkaliikenteeseen liittyen. Asukkaat halusivat tietää, jatkuuko rekkaliikenne kapealla kylätiellä hamaan tulevaisuuteen? Mantsinen kertoi, että uutta tietä Piilonsuon eteläpäästä Punkantielle aletaan rakentaa, jos vaikuttaa siltä, että ympäristölupa myönnetään. Kustannussyistä hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä tietä odottamaan mahdollista tulevaa toimintaa, vaan toiminnan aloitus ja tie pyritään tekemään käsi kädessä. Yleisöstä kysyttiin, miksi rekoilla ajetaan niin myöhään. Kysyjän mukaan rekat olivat ajaneet koko viikon aamusta iltaan kello 22 asti. –Se on ollut poikkeustilanne. Meillä on ollut koe menossa, Mantsinen vastasi. Kun toimintaa aloiteltiin, luvattiin, että raskasliikenne tapahtuu virka-aikana. Mantsiselta kysyttiin, onko yöllä kahden aikaan virka-aika. Mantsinen kertoi ohjeistaneensa kuskit, että ajot tulee lopettaa viimeistään kello 22, mutta mielellään vielä tätä aiemmin. Hänen tietoonsa ei ole tullut, että kukaan kuskeista olisi ajanut yöllä. Hän arveli, olisiko kyseessä ollut puunajo, sillä alueelta on haettu paljon puuta. Nämä ajot ovat puunostajan vastuulla. Mantsinen kuitenkin pahoitteli tilannetta. Tarvainen täsmensi, että ympäristölupahakemuksessa betonin vastaanottoa ja käsittelyä koskien ajoaika on määritetty arkipäiville kello 7-22 välille. Ison purku-urakan tai betonierän aikoihin liikennettä voi olla vilkkaammin päivän aikana, mutta voi olla myös kausia, ettei sitä ole lainkaan. –Helsingissä tehdään töitä useammassa vuorossa, jolloin meidän on pystyttävä vastaanottamaan tavaraa. Kello 22:ta voidaan miettiä, mutta ajan suhteen kaikkia tyydyttävää ratkaisua on hankala löytää, Mantsinen lisäsi. Lasten turvallisuus puhutti Paikalla ollut äiti tiedusteli, onko pienten lasten enää turvallista liikkua kapealla kylätiellä, jossa rekat jyräävät menemään. Miten kunta suhtautuu siihen, jos lapset on haettava pihasta kouluun? Siitä tulee kustannuksia kunnalle. Kysymys oli osoitettu Tammiselle. –Emme voi ympäristöluvassa säätää liikenteestä valtion teillä, vaan toiminnasta täällä. Olemme toiveikkaita, että saataisiin tämä tien jatke Punkan tien yli 130 tielle. Ely ja kunta suhtautuu siihen myönteisesti, mutta tässä en voi luvata mitään, Tamminen sanoi. Mantsiselta kysyttiin kantaa siihen jääkö liikenne Punkan tielle? –Humuspehtoori ei yksin voi tietä tehdä. Jos kunnasta ja Elystä kaavoituksen tai jonkun muun takia tietä ei saada aikaiseksi, niin silloin meidän on ajettava Punkan tietä, Mantsinen vastasi. Tamminen kertoi, että kunnassa on tekeillä Etelä-Janakkalan yleiskaava, jossa tämä tieasia otetaan huomioon. –Sanotaan nyt niin, että kaikissa vihreä valo palaa tämän liittymän kannalta. Tämä on kaikkien, myös valtion etu, kun valtio pääsee paineesta parantaa tai leventää Punkan tietä. Se olisi erinomainen asia, että saataisiin raskasliikenne ja kylän muukin liikenne 130-tielle suoraan. Mutta paikalla ei ole ketään joka voisi sitä luvata, Tamminen lisäsi. Mantsinen totesi, että totta kai hekin mieluummin ajaisivat suoraan 130-tielle kuin Punkantietä. Mahdolliset ympäristöhaitat askarruttavat Yleisöstä kysyttiin myös, mitä aiemmin kaavaillun lannan kompostoinnin suhteen aiotaan. –Tällä hetkellä minulla ei ole mielenkiintoa luvittaa tänne orgaanisia aineita. Ajatuksena on, että tämä alue voisi olla vaikka puuterminaali, Mantsinen vastasi. Mantsiselta kysyttiin, mihin YVA-menettelyn kanssa jäätiin, siihenhän Humuspehtooria nimenomaan patistettiin. –Janakkalan Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa viitattiin Riihimäen Jussilansuon YVA:aan. YVA-lain liitteissä luetellaan toiminnot, jotka vaativat YVA-menettelyä. Jussilan suon hanke on siellä liitteissä, koska hanke ylittää massamäärät. Tämä ei ole siellä, mutta Ely voi jostain syystä erikseen päättää, että hankkeelle tarvitaan YVA, Tamminen vastasi kysymykseen. –Periaatteessa kaikki samat asiat selvitetään tässä ympäristölupahakemusprosessissa, johon kunta pyytää tarvittaessa täydennyksiä. YVA:ssa hankkeet ovat isompia, jolloin siihen liittyy enemmän tiedottamista ja yhteistyötä tehdään useamman viranomaisen kanssa. Vaikka ei tehdä YVA:a, niin toiminnan on täytettävä sama lainsäädäntö joka tapauksessa, Tarvainen lisäsi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Yleisöstä tiedusteltiin, miten valvotaan, ettei toiminta laajene rajojen yli? –Se on rikos, jos ylittyy. Saat tehdä vain, mitä luvassa on määritelty, Pirttimäki vastasi. –Mitä jos haette uutta lupaa toiminnan laajentamiselle? –Se on luvan muutos. Luvan muutoksen yhteydessä harkitaan YVA-tarve uudestaan, Mantsinen kommentoi. Pirttimäen mukaan ympäristöluvanvaraiset toimijat lähettävät kuntaan vuosiraportin, jossa kerrotaan muun muassa, mitä tavaraa on otettu, milloin murskattu ja mitä vesinäytteissä oli. –Jos on epäselvää, niin neuvotellaan ja jos ei uskota, mennään paikan päälle ja voidaan määrätä kirjanpito nähtäväksi. Jos rikotaan lupaa, ilmoitetaan poliisille. Jos käsiteltävät määrät ylittyvät, on haettava muutosta ympäristölupaan. –Vaikka tutkitaan, niin läpi menee kaikenlaista tavaraa. Vaikka tässäkin on lääniä, niin entä jos sieltä tulee kerran se hups-kuorma, joka kerkeää pilaamaan vesiä. Se on tietenkin yrittäjän riski ja aina otettava riskiä, mutta minkä uhalla?, yleisöstä kysyttiin Mantsinen myönsi, että tietenkin pääkaupunkiseudulla on monenlaista toimijaa. Hän kertoi Pälkäneelläkin käännyttäneensä kuormia pois. –Meillä on puomi, sovitut toimittajat, tiedämme kohteet, mistä tavaraa tulee, eikä tänne voi pimeästi tuoda tavaraa. Kuormat tarkistetaan paikalla ennen vastaanottoa. Ei jokaisesta kuormasta näytettä oteta, mutta aistinvaraisen havainnon voi konekuljettaja tehdä, onko se kuranttia tavaraa. Myös melu ja betonin seosaineet huolettivat Yleisöstä tiedusteltiin mahdollisista meluhaitoista ja kuinka sitä tarkkaillaan. Pirttimäki kommentoi, että Valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot eivät kohteella ylity. Melu voi kuitenkin olla toisen mielestä häiritsevää melua, vaikka ne ei ole lähelläkään ohjearvoja. –Lupahakemuksessa mainitaan, että tarvittaessa suoritetaan melumittauksia, jos saadaan tietoa, että melu on ollut erityisen häiritsevää. Sitä ollaanko koko ajan sallitun rajan alapuolella, ei voi sanoa melumallinnuksella eikä muullakaan, Tarvainen lisäsi. Lopuksi yleisöstä esitettiin kysymys, mitä purkubetoni sisältää. Onko betonin seos- ja lisäaineiden mahdolliset ympäristövaikutukset huomioitu? –Ajatus on, että tänne ei vastaanotettaisi materiaaleja, jotka sisältäisivät ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita. Toimittajan pitää tarvittaessa todistaa, mitä betoni sisältää. Murskasta otetaan liukoisuusnäytteet, joita verrataan Mara-asetuksen haitta-aineiden raja-arvoihin, jonka ali pitää mennä, jotta sitä voi käyttää maarakentamisessa, Tarvainen vastasi. –Tiedän, että purkukohteissa käytännössä menetellään niin, että jos on tiedossa jotain hankalaa, asbestia tai muuta, purkajatkin haluavat sen tavaran erilleen. He saavat siitä lisätyönä paremman hinnan, Mantsinen lisäsi. –Juomavesikaivojen renkaat tehdään betonista samoin esimerkiksi talojen perustukset ja seinäelementit. Ajatuksena olen koittanut sanoa, että rakentamisesta, elämisestä ja asumisesta ne tavarat tulee. Jos joskus tulee tutkimus, jossa betonin lisäaineista tarkemmin kerrotaan, niin sittenhän meidän on elettävä sen tiedon mukaan, Mantsinen sanoi. –Hallituksen kärkihankkeena on kiertotalous ja sen takia on tehty asetus betonin hyötykäytöstä, jotta se saataisiin jollakin järkevällä menettelyllä riittävän varmasti hyviin kohteisiin, koska sitä syntyy joka tapauksessa, Tamminen lisäsi. Mantsinen myös korosti lopuksi, että jonnekin rakennuksista purettu betoni on Suomessa vietävä. –Toinen näkökanta on, että mieluummin me teemme kierrätysmateriaaleista nämä alueet, kuin että me haettaisiin tuolta soraharjuista se harju pois. Pälkäneen kenttäkin on tehty kokonaan kierrätetystä materiaaleista, Mantsinen korosti lopuksi.