Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Professori Epp Lauk Janakkala-juhlassa: Sota on henkilökohtainen kokemus ja kohtalo

Tarinmaan VPK:n talolla vietettiin sunnuntaina perinteistä Janakkala-juhlaa, johon kokoontui satakunta vierasta. Juhlapuhujana tänä vuonna oli journalistiikan professori Epp Lauk , joka tunnetaan Janakkalassa kadrinalaisen Suomi-pojan Endel Tonkan tyttärenä. Juhlaesitelmässään Lauk analysoi suomalais-virolaista aseveljeyttä itsenäistymisten vuosina ja myöhemmin jatkosodassa. –Keskeiset arvot viimeisen sadan vuoden aikana ovat olleet vapaus ja itsenäisyys, Lauk totesi. Aseveljeyden juurille Lauk palasi vuoteen 1918 ja itsenäisyyssenaatin jäsenen O.W. Louhivuoren aktiiviin rooliin Viron avustustoimikunnan perustamisessa. Kaikkiaan suomalaisia vapaaehtoisia oli taistelemassa Virossa 3781 sotilasta ja 140 upseeria. –Kun talvisota alkoi, paras tapa maksaa vapaussodan kunniavelka Suomelle oli lähteä puolustamaan Suomea. Talvi- ja jatkosodassa Suomessa taisteli kaikkiaan 3344 virolaista vapaaehtoista. Epp Lauk muisteli lämpimästi, miten Lasse Sampo ja Eino Lehtovirta olivat yhteydessä 1990-luvun alussa Kadrinan Suomi-poikiin, ja miten janakkalalaiset auttoivat jäljellä olevia vapaaehtoisia Suomi-poikia. Tänään heistä on jäljellä Kadrinassa yksi, Endel Tonka ja Virossa kaikkiaan 40. Maailmalle ja takaisin Janakkalaiset nuoret, sisar ja veli Ella-Irena ja Topias Lahti puntaroivat puheenvuoroissaan omaan suhdettaan kotikuntaan. Molemmat ovat käyneet maailmalla oppimassa ja palanneet takaisin Hämeeseen. Topias Lahti muistutti, että kaikki, jotka ovat kuulleet Turengista, suhtautuvat siihen sympatialla. –Tuleehan jätski Turengista! Hän pohti myös seitsemän vaellusvuoden kokemuksella, miten oman perheen perustaminen Turenkiin olisi hienoa. –Tuleva vaimo haluaa ”isompaan”, mutta Janakkalahan kasvaa… joten loikka Hämeenlinnasta tullee olemaan lyhyt. Pikkusisar Ella-Irena halusi isoon kaupunkiin Turengista ja päätyi Riihimäelle vuodeksi. –Suuri maailma houkutti ja lähdin Hämeenlinnan HAMK:iin opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja vaihtoon Hanoihin. Tulin takaisin kahden viikon kuluttua. –Tykkään asua täällä, sillä isot kaupungit ovat lähellä. Tykkään hämäläisyydestä, kun vieraille ei puhuta ilman asiaa, Ella-Irena vitsaili yleisöä naurattaen. –Janakkala on kotiseutu, jossa jaetaan yhteisesti synnyinseutu ja asuinpaikka. Kansalaisjuhlan hyvään henkeen ja suomalaiseen kesään kuuluu myös harmonikka. Sunnuntaina neitoset Anneli Saari ja Roosa-Amanda Veijonen hauskuuttivat yleisöä harmonikkojen vuoropuhelulla. Janakkala-Seura muisti juhlassa Ida Aalberg -seuran puheenjohtaja Erkki Tanskasta ja Irene Ikosta sekä molempien seurojen aktiivia Jarmo Tuomista seuran viirillä. Erkki Tanskanen ja Irene Ikonen saivat pitkäaikaisesta työstään Ida Aalberg -seurassa muistoksi kullatut Ida-reliefit. Edit. Korjattu Ella-Irena Lahden puheesta virheellisiä tietoja.