Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kauniita värejä luonnon antimista – Valtakunnallisia Värjäripäiviä vietetään tänä vuonna Kiipulassa

Kiipulan pihamaalla on harvinaisen innostunut ilmapiiri vesisateesta huolimatta. Nyt vietetään vuoden 2018 Värjäripäiviä. Kuumien patojen ympärillä pyörii runsas sadetakkien ja kumisaappaiden kirjo, kun osallistujat keittelevät niin sieniä kuin erilaisia kasveja. Tarkoituksena on värjätä erilaisia materiaaleja luonnonvärejä käyttäen. Tapahtumaan on ilmoittautunut 80 luonnonväreistä lumoutunutta henkilöä oppimaan uutta luonnon tarjoamista väreistä. –Me värjäämme luonnonmateriaaleilla. Se tarkoittaa kasveja, sieniä ja jäkäliä. Värjäämme myös yhdellä eläinperäisellä eli kilpikirvalla. Värjäämme pääsääntöisesti eläinkuituja eli villaa ja silkkiä, mutta myös kankaita eli puuvillaa, pellavaa ja bambua, Värjäkilta ry:n puheenjohtaja Pirjo Lackberg listaa. Lisäksi tapahtumapäivät pitävät sisällään väripainantaa eli ekoprinttiä, nahan parkitsemista ja sellukuitujen purettamista. Käytännön lisäksi ohjelmaan kuuluu monipuolisesti luentoja. Artikkeli jatkuu kuvan alla. Luonnonmateriaaleilla värjäämisestä on tullut selvästi trendi. Lackberg toteaa sen johtuvan meneillään olevasta ekobuumista. –Kaikenlainen kierrätys ja myrkyttömyys kiinnostavat ihmisiä. Myös nuoret ovat entistä enemmän kiinnostuneita luonnonväreistä, Lackberg iloitsee. Yhdistyksellä on tänä päivänä 250 jäsentä, mutta Facebookissa seuraajia on huomattavasti enemmän. Lackberg kertoo, että netistä löytyy erilaisia blogeja luonnonmateriaaleilla värjäämisestä. Hän kehottaakin hankkimaan tietoa ennen kokeilua. –Tämä on kuin ruoanlaitto, se vaatii opettelua. Aikoinaan, kun kokeilin tätä itsekseni, langat saattoivat mennä jopa pilalle. Tässä täytyy vähän tietää kasvien värikemiaa. Ensikertalainen voikin kokeilla värjäämistä kotona vanhalla kattilalla. Nimenomaan sellaisella kattilalla, jota ei aio käyttää enää ruoanlaitossa. –Siihenkin kertyy pikkuhiljaa puretusaineita ja kasvien aineita. Sanon aina, että tässä on vaarana tipahtaa värjäyspataan. Sieltä ei ole helppo nousta, koska tähän lajiin jää koukkuun, Lackberg naurahtaa. Värimateriaaleja haalivien on hyvä tutustua myös jokamiehenoikeuksiin. Luonnosta saa poimia esimerkiksi luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia. Mutta esimerkiksi sammalta ja jäkälää ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa. Artikkeli jatkuu videon alla. Tässä lajissa on mielikuvitus vain rajana. On lukuisia tapoja värjätä erilaisia materiaaleja. Haluamastaan kankaasta tai langoista voi tehdä esimerkiksi tasaisen yksivärisen tai virkistävän liukuvärjätyn. –Ensikertalaiset haluavat heti niitä kirkkaita värejä. Esimerkiksi neuloessa oppii katsomaan, ettei rumia tai hailakoita värejä olekaan. Jokaisessa käsityössä pitää olla ne kirkkaat ja ne vaaleammat sävyt. Lackberg on ollut aina kiinnostunut väreistä, olipa kyseessä sitten maalaus tai vaikkapa langat. –Minua kiinnostaa esimerkiksi, minkälaisia punaisia on olemassa. Minulle ei ole sellaista väriä kuin punainen, vaan on punaisen eri sävyjä. Olen sienestänyt pienestä pitäen ja värjäänkin erityisesti sienillä. Lackberg suuntasi alkeiskurssille, jolloin hänen tiedonjanonsa kasvoi entisestään. Taidot kehittyivät ja pian hän huomasi vetävänsä itse peruskurssia. Nyt hän toimii jo kolmatta vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. –Tässä on sellainen hieno keskiaikainen käsityöläisperinne eli sellainen oppipoika ja mestari -asetelma. Ensin sitä on oppipoika, mutta sitten sitä alkaa kehittää taitojaan. Vuonna 2001 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on välittää tietoa ja taitoa luonnonvärjäyksestä. Yhdistyksen päätoiminnot ovat Värjäripäivien järjestäminen, luonnonväreihin liittyvän näyttelytoiminnan järjestäminen sekä jäsenlehden julkaiseminen. Uusimpana toimintamuotona ovat alueelliset paikallisryhmät, joita on syntynyt jo kautta Suomen. Värjäripäivät pidetään joka vuosi eri kaupungissa.