Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Perhospuutarhalla autetaan perhosia ja pistiäisiä

Idea on Janakkalan luonto ja ympäristö ry:n puuhamiesten Tapio Ykspetäjän ja Ari Lehtisen. Vuoden hortonomiksi 2018 valitulla Ykspetäjällä on paljon ideoita Keltaisen talon pihapuutarhan kehittämiseen, jotta siitä on iloa niin hyönteisille kuin alueella vieraileville ihmisille. Viime kesänä aloitettiin perhospuutarhan rakentaminen ja Hakoisten tien varteen istutettiin puolivarjon kasveja. Pihan poikki menevän muurin päälle istutettiin puolestaan kuivan ja aurinkoisen paikan perennoja. Ykspetäjä aikoo tehdä pihapiirille kokonaisvaltaisen suunnitelman. Tulevina vuosina alueelle istutetaan perhospuutarhakasvien lisäksi myös yrtti- ja maustekasveja sekä perinneperennoja. Hyviä maustekasveja ovat muun muassa yrtti-iiso, kultalakka, laventeli ja rosmariini. –Aiomme kunnostaa jo olevia vanhoja istutuksia ja lisätä uusia kasveja hallitusti, Ykspetäjä kertoo. Mitä suurempi penkki, sitä parempi Perennapenkissä perhosia ja muita hyönteisiä odottelevat muun muassa päivänliljat, syysasteri, erilaiset nauhukset, pallo-ohdakkeet ja syysleimut. Kasvit on huolella valittu. –Penkistä on hyvä löytyä alku- keski- ja loppukesän kasveja. Perhospuutarhan tulee olla myös riittävän laaja, jotta alueelle mahtuu eri suvun lajeja. Silloin se houkuttelee hyönteisiä paikalle pidemmäksikin aikaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Laurinmäelle odotellaan saapuvaksi muun muassa erilaisia yöperhosia, päiväperhosia kuten neito- ja sitruunaperhosia ja sinisiipiä sekä pistiäisiä kuten kimalaisia ja mehiläisiä. Ykspetäjä nostaa esille tärkeän asian liittyen kasveja istuttavien puutarhureiden vastuuseen. Jotkut perennakasvit saattavat olla hyviä perhoskasveja, mutta niiden huono puoli on liian voimakas siementuotanto. Silloin voidaan puhua jo hallitsemattomasti ympäristöön levittäytyneestä tulokaslajista tai jopa vieraslajista. –Nauhuksien kohdalla on kiikunkaakun tilanne. Ne ovat yksiä parhaita perhoskasveja, mutta suvussa on voimakkaasti siementäviä lajeja kuten Valtikkanauhus. Turvallisia nauhuslajeja, jotka siementävät hallitusti, ovat Ykspetäjän mukaan kulta-, nukka-, peikon- ja kallionauhus. Itse kasvatettuja Kuivanmaan alueelle, metsäpalstan reunaan, on tulossa luonnonkasvien lisäksi Ykspetäjän siemenistä kasvattamia perennoja kuten niittysalviaa ja rohtokoirankieltä. Niitä lisätään jo nyt alueelta löytyvien kangasajuruohon, kevätvuohenjuuren ja ruoholaukan sekaan. Iso- ja keltamaksaruohot ovat vanhoja luonnonkasveja ja perinneperennoja. Mehevälehtisenä ne kestävät kuivia oloja. Eikä pidä unohtaa yksivuotisia kesäkukkia, joista monet kelpaavat hyvin perhosille ja pistiäisille. Ykspetäjä kaavailee alueelle myös varsinaista perhosmagneettia, nimittäin syyssyrikkaa, joka houkuttelee perhosia hyvällä tuoksullaan. Kennotaimina on tuloillaan myös muun muassa häränkukkaa ja masmaloa. Masmalon suhteen Ykspetäjää vaivaa kuitenkin yksi periaatekysymys. –Sitä ei esiinny tällä alueella luonnostaan. Istutettuna se olisi keinotekoisesti alueella esiintyvä, mies pohtii. Juttu jatkuu videon jälkeen Perusta oma perhospuutarha Jokainen puutarhanomistaja voi perustaa omaan pihaansa perhospuutarhan. Mitä suurempi sitä parempi, mutta ideaa voi toteuttaa myös pienessä mittakaavassa. Lyhyeksi leikattu nurmikko vastaa monimuotoisuudeltaan asfalttia tai sorapihaa, joten jokainen kasvi on askel kohti monimuotoisuuden lisäämistä. Hyönteisten ystävä ei myöskään siivoa pihaansa liian puhtaaksi niin sanotuista rikkakasveista, vaan jättää puutarhaansa myös perhostoukkien ravintokasveja. Esimerkiksi nokkosperhonen ilahtuu tontille jätetyistä nokkosista. Kasvilajeja valitessa tulee ensin huomioida kasvuolosuhteet. Kirjallisuudesta ja netistä etsien löytyvät kasvit, jotka on nimetty erityisesti hyönteiskasveiksi. –On olemassa paljon kauniskukkaisia perennoja, jotka eivät houkuttele perhosia liian vähäisen meden- tai siitepölytuotannon takia. Perennan perustajan on myös huomioitava edellä mainittu siementen leviämistehokkuus, ettei tule muuttaneeksi pihaansa tulokaslajien temmellyskentäksi. Pienet siementaimet saavat kasvaa Ykspetäjän hellässä hoivassa vielä elokuuhun, jolloin ne siirretään Laurimäelle vastarakennettuun penkkiin. Toiveissa on, että kun piha-alueen istutukset saadaan valmiiksi, Laurinmäellä vieraileville järjestettäisiin opastuskierroksia perhospuutarhassa. "On olemassa paljon kauniskukkaisia perennoja, jotka eivät houkuttele perhosia liian vähäisen meden- tai siitepölytuotannon takia."