Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Rajutkin purkaukset pitää sallia – Lapsi oppii käsittelemään tunteita aikuiselta saamansa esimerkin kautta

Tunteiden ilmaisu ei kuulu suomalaisten suurimpiin vahvuuksiin. Suomenkielestä löytyy kuitenkin yli 300 tunteisiin liittyvää sanaa, joista valtaosaa käytetään hyvin säästeliäästi. Lapsille se, miten aikuinen tunteensa ilmaisee, on omien tunteiden tunnistamisen, oppimisen ja ilmaisun kannalta olennaisen tärkeää. –Tunnetaidot ovat hyvinvointitaitoja. Meidän jokaisen on opittava pysähtymään ja annettava niille tilaa. Kaikki tunteet ovat sallittuja, mutta teot eivät, muistuttaa Rauhalassa esikouluikäisten parissa työskentelevä ja hiljattain lasten tunnetaito-ohjaajaksi valmistunut Riitta Takalo. Monien aikuisten tunneilmaisua rajoittaa se, ettei niitä ole omassa lapsuudessa sallittu. Tunteet on saattanut perheessä torpedoida hyvinkin rankka asia, kuten alkoholi, väkivalta, sairaudet, mielenterveyden ongelmat tai jopa yleinen välinpitämättömyys. –Elämässä on paljon suruja: oletko saanut lohdutusta? kuinka olet saanut purkaa vihaa? oletko sinua tuettu pelkojen käsittelyssä? Liian usein iloa on pidetty tyhjännauramisena ja onnistumisia mitätöity. Sen vuoksi onnistumisista ei usein osata iloita omassa elämässäkään, Takalo tuumailee. Monilta ihmisiltä puuttuu yhteys omaan kehoon. Monet fyysiset vaivat johtuvat tutkimusten mukaan käsittelemättömistä tunteista. Kun kipeät asiat lakaistaan maton alle, keho reagoi usein kivun kautta. Hengitys on tärkeä väline tunteiden prosessointiin. Lapsi oppii aikuisilta saamansa mallin kautta Työssään Riitta Takalo havainnoi ja sanoittaa lapsen tunteita. Tunnetiloja ei tarvitse nimetä, vaan lapsi voi opetella pukea tunteitaan esimerkiksi muotojen, värien ja painon mukaan. Kun lapsi tunnistaa erilaisia tunteita, hän oppii myös vähitellen käsittelemään ja säätelemään niitä. –Vahvojen ja aggressiivisten tunnepurkaustenkin pitää antaa tulla. Aikuisen tulee hyväksyä tunteet, antaa turvaa ja olla niissä läsnä. Hylkääminen ja turvattomuus ovat pahimmat virheet, mitä aikuinen voi tehdä. Biologiseen kehitykseen kuuluu se, että lapsi oppii tunteita mallin kautta. Riitta Takalo muistuttaa, että myös aikuiset saavat olla vihaisia tai väsyneitä. Omista tunteistaan tulee kertoa lapselle, mutta aikuisen on opeteltava myös sietämään niitä itse. Tärkeintä on selittää poikkeavan käytöksen syy. –Muuten lapsi ajattelee äkkiä, että käytös johtuu hänestä. Jos tunteesta ei puhuta, lapsi vetäytyy ja tekee oman tulkintansa. Tunne jää käsittelemättä. Jokaisessa tunteessa aikuisen ei tarvitse, eikä edes voi olla läsnä. Tärkeää olisi, että lapselle löytyy myös kiireetöntä aikaa. Lapsi ei kerro tunteistaan, jos hän huomaa, että aikuinen on kiireinen tai stressaantunut. –Jos tunteiden käsittelyyn ei ole koskaan aikaa, lapsi patoaa ne. Tällöin tunteet ovat hänelle kuin painava reppu täynnä kiviä. Koulutus tarjosi rankan matkan sisimpään Lasten tunnetaito-ohjaajaksi kouluttautuminen merkitsi Riitta Takalolle rankkaa tutkiskelua ja matkaa omaan sisimpään. Reilut puoli vuotta Tampereen kesäyliopiston monimuoto-opinnoissa käytiin läpi omia tunteita esimerkiksi draaman, kuvallisen ilmaisun, musiikin ja liikunnan kautta. Lasten tunnetaitoihin uppouduttiin vasta syksyllä. Takalo arvioi koulutuksen opettaneen pysähtymään ja aistimaan asioita entistä herkemmin. –Matka omaan itseen ei ollut helppo. Pääosin minulla on erittäin hyviä muistoja omasta lapsuudesta, mutta myös joitakin huonompia tunteita, joita vanhemmat eivät pystyneet kohtaamaan, kertoo vuodesta 2012 työn ohessa osaamistaan opiskelun kautta syventänyt Takalo. Tunnetaidoista on maailmalla puhuttu pitkään, mutta Suomessa trendi on uusi. Tunnetaito-ohjaajiksi on kouluttautunut vasta reilut 150 henkilöä ammattiskaalan ulottuessa fysio- ja toimintaterapeuteista luokanopettajiin. Tunnetaito-ohjaajia voisi Riitta Takalon mukaan hyvinkin työskennellä tulevaisuudessa opettajien työpareina. –Minulla on yli 30 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta, joten se kuinka kohtaan ihmisen, on jo aika myötäsyntyistä. Jos lapsen kanssa eteen tulee tiukka tilanne, tärkeää on, että he kokevat minut turvalliseksi aikuiseksi. Vanhemmankin on hyvä tunnistaa, milloin jokin painaa lasta ja hän kaipaa syliä tai kosketusta. Viestinnässä usein jo katse tai kehonkieli riittää. Tärkeää olisi, että jokaisella lapsella olisi ainakin yksi henkilö, jonka puoleen voi kääntyä. Vanhempien lisäksi se voi olla vaikkapa opettaja, koulun siivooja tai harrastusryhmän vetäjä. "Jos tunteiden käsittelyyn ei ole koskaan aikaa, lapsi patoaa ne. Tällöin tunteet ovat hänelle kuin painava reppu täynnä kiviä."