Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Vappu oli alkujaan nunna Walburgan juhlapäivä

Vaikka vappu nykyisin tunnetaan suomalaisen työn päivänä ja opiskelijoiden juhlana, sen perinteet juontavat keskiaikaan. 700-luvulla elänyt Walburga-niminen nunna julistettiin pyhimykseksi 1. toukokuuta, josta tuli juhlapäivä. Vappu taas on johdettu nunnan nimestä. Kevään tuloa on vapun aikaan juhlistettu sekä Euroopassa että sittemmin myös Suomessa. Opiskelijat ja työväki ovat ottaneet vapun omakseen vasta myöhemmin. Opiskelijoiden juhla vapusta tuli 1800-luvulla. Nykyisin opiskelijat lakittavat kotikaupunkiensa patsaita, kuuluisin näistä lienee Havis Amanda patsaan lakitus Helsingissä. Työväen vapun juuret juontavat Yhdysvaltoihin ja verisesti päättyneisiin mielenosoituksiin, joissa vaadittiin kahdeksan tunnin työpäivää vuonna 1886. Sittemmin kansainväliset sosialistipuolueet päättivät tehdä toukokuun ensimmäisestä kansainvälisen mielenosoituspäivän. Nykyisin vapusta on tullut paitsi poliittinen myös karnevalistinen kevään juhla, johon kuuluvat ilmapallot ja serpentiinit. Yleinen liputuspäivä siitä tuli 1979, ja nimeksi valittiin poliittisesti korrekti suomalaisen työn päivä. Vapaapäivä vapusta tuli jo paljon aiemmin: 1944. Vapun r uokaperinteisiin kuuluvat tippaleivät, sima ja munkit. Ruokatietoyhdistyksen mukaan sima on ollut muinoin viikinkien voimajuoma, joka valmistettiin hunajasta. Se on tosin ollut oluen ja siman sekoituksen tyyppinen juoma. Säätyläiskoteihin juoma kotiutui 1700-luvulla, jotka saivat oppinsa Ruotsista. Valmistus levisi koko kansan keskuuteen 1800-luvulla, sillä siihen tarvittava sokeri tai hunaja olivat kalliita. Sima-sana on luultavimmin Skandinavian kautta tullut germaaninen laina, joka on liitetty hunajaa tarkoittavaan mesi-sanaan. Helsingin kaupunginkirjasto puolestaan on kaivanut kysyjälle tietoja tippaleivästä. Sen mukaan tippaleipää tarjoiltiin jo keskiajalla, jolloin se oli juhlaruokaa. Muun muassa Ruotsissa piispa Hans Brask tarjosi munkkeja 1500-luvulla päivällisvierailleen Ruotsissa. Suomessa tippaleivät yleistyivät 1900-luvun alussa, jolloin Elannon leipomo alkoi valmistaa niitä. Lähteet Työväenliikkeen 100 vuotta, Helsingin kaupunginkirjaston kysy-palsta, Helsingin almanakkatoimisto, Ruokatieto.fi