Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ylipitkät työpäivät lisäävät masennusriskiä: "Vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien epäsuhta nousee esiin"

Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä kuten masennuksesta. Ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi lisäävät riskiä sairastua masennukseen, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus. Koettu työstressi lisäsi masennusta 30–80 prosenttia. Vähintään 55-tuntista työviikkoa tehneillä oli puolestaan 11 prosenttia suurempi masennusriski verrattuna tavanomaista 35–40-tuntista työviikkoa tehneisiin. Haasteita esimiestyölle Tiedot käyvät ilmi analyyseista, joiden laatimiseen Työterveyslaitoksen asiantuntijat osallistuivat. Analyysit kokosivat ensimmäistä kertaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon työhön liittyvistä mielenterveyshäiriöiden riskitekijöistä. Mukana oli jo julkaistuja kansainvälisiä tutkimuksia ja laajoja julkaisemattomia aineistoja. –Työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta nousee esiin vahvana mielenterveyden häiriöiden syynä, kertoo tutkimusprofessori Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta. –Tämä asettaa haasteita varsinkin esimiestyölle. Työtehtävä, joka toiselle on sopivan vaativa, voi toiselle ollakin ylivoimainen. Yli 50-vuotiaista joka viides ei palannut Tutkimuksessa selvitettiin myös pitkään masentuneina olleiden työhön paluun onnistumista. Suomalaisessa kuntatutkimuksessa yli 50-vuotiaista joka viides ei palannut vuoden kuluessa töihin masennussairausloman jälkeen. Sen sijaan nuoremmista työntekijöistä yli 90 prosenttia palasi töihin oltuaan masennuksen tai ahdistuksen takia sairauslomalla.