Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Viikon sana: #Maria too

Marian päivää vietettiin kirkkovuodessa viime sunnuntaina. Marian päivästä ajatellaan olevan aika tarkalleen yhdeksän kuukautta jouluun. Tämä tietysti juontaa juurensa siihen että pyhän viettämisen syynä on enkelin ilmestyminen nuorelle Marialle ilmoittamaan tämän suuresta tehtävästä Jumalan pojan äitinä. Tämä pyhä nähdään myös pitkän paaston keskellä juhlapäivänä, jolloin paastosta on mahdollisuus hetkeksi hellittää. Perinteisesti Maria nähdään hyvyyden ja laupeuden perikuvana, nöyrästi Jumalan tahtoon suostuvana tai jopa alistuvana esimerkkinä kristityille. Tähän kuuliaisuuteen viime sunnuntain evankeliumikin (Luuk. 1:46-55) meitä haastaa. Siinä Maria ylistää auliisti Jumalaa, vaikka osaa ehkä jo aavistaa tehtävänsä luonteesta osuuden, joka ei tule sijaitsemaan omalla mukavuusalueellaan. Tässä esimerkissä on seuraamista meille #me too -aikakauden eläjille. Missä on sopiva raja toisen tahtoon suostumisen ja yksilön itsemääräämisoikeuden välillä? Esimerkkiäni ei pidä nyt ymmärtää väärin; häirintä on totta kai väärin ja asiatonta, mutta karrikoiden nämä asiat ovat ehkä jotenkin sukua toisilleen. Asioita tietysti pitää osata katsoa tapauskohtaisesti. Niin ikään on vallan eri asia miettiessä suostumista toisen tahtoon ihmisten kesken tai ihmisen ja Jumalan välisenä asiana. Ajattelen, että Jumalan tahtoon suostuminen on kristittynä elämisen johtoajatuksia. Isä meidän rukouksen tuttu kohta ”... tapahtukoon Sinun tahtosi...” tarkoittaa juuri tätä. Toivomme, että Jumalan tahto voisi tapahtua. Jumalan tarkoituksena on rakastaa ihmisiä ja näin voidaan ajatella, että Hänen tahtoonsa suostuminen on nimenomaan hyvän tavoittelua paitsi itselle myös kanssaeläjille. Hyvää ja siunattua pääsiäisen aikaa Sinulle.