Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Strategialta toivotaan perusasioita: "Tavallisen kuntalaiselle on merkitystä sillä, että asiat ja palvelut toimivat"

Kampasimme strategialuonnoksen neljän aktiivisen kuntalaisen kanssa. Yhdistysaktiivi Elisa Göös, luokanopettaja Milena Komulainen ja lukiolainen Jenna Nieminen olivat yhtä aikaa keskustelemassa luonnoksesta. Yrittäjä Timo Kivelä pohti strategiaa aikataulusyistä erikseen. Strategialuonnos saa heiltä kritiikkiä ympäripyöreydestä mutta kehuja hyvistä tavoitteista. Nieminen, Göös ja Komulainen antavat eniten moitteita siitä, että tavoitteet ovat osin korkealentoisia ja vaikeasti hahmotettavia. –Millainen on innostava kunta, mitä se tarkoittaa? Innostavuus on ohutta yläpilveä, Komulainen sanoo. –Tavoitteet ovat kyllä isoja, jos katsotaan, missä ollaan nyt, Kivelä sanoo. Hyvinvointi mielletään usein vain terveydeksi tai liikunnan harrastamiseksi. Kulttuuri on olennainen osa hyvinvointia. Göösin mielestä kulttuuria pitäisi strategiassa korostaa vielä enemmän. Kuntalaiselle merkitsee eniten arjen sujuvuus. –Tavallisen kuntalaiselle on merkitystä sillä, että asiat ja palvelut toimivat. Hän tietää, että jos hammas tippuu, niin se hoidetaan, Komulainen sanoo. Kivelä pohtii, että harrastusmahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta eivät välttämättömiä, jos mietitään kunnan vetovoimaa. Elinvoima mielletään turhan helposti vain yrityksiin liittyväksi. –Kolmannen sektorin toimijat tekevät valtavasti ilmaista työtä ja markkinoivat kuntaa. Ne voisi nostaa elinvoimaosuudessa yritysten rinnalle. Yhdistysten yhteistyön lisäämisen pitäisi olla tavoitteissa, Göös sanoo. Kivelä sanoo, että tavoitteet ja keinot ovat yrittäjän näkökulmasta oikeita, mutta keinoista puuttuvat yritystilat. Etenkin aloittavat yrittäjälle tilakysymys voi olla tärkeä, kun hän miettii, minne yrityksensä perustaa. Janakkalassa yritystilan puute voi olla keskeinen tekijä. Strategian keinoissa on aivan oikein nostettu esiin matkailu, mutta markkinointia pitäisi tehostaa. –Janakkalassa on hienoja matkailukohteita, mutta niitä ei oikein tunneta kunnan ulkopuolella. Matkailu tarvitsisi oman nettisivun, josta näkisi yhdellä silmäyksellä kaikki, Komulainen sanoo. Nieminen ehdottaa, että maailmalla yleisistä visit-sivuista voisi ottaa mallia. –Jokaisessa menestyvässä kunnassa on yksi juttu, josta se tunnetaan kaikkialla. Puuhamaata pitäisi kehittää, Kivelä huomauttaa. Kuntalaisten osallistumisessa on tärkeää, että kuntalaisia ei vain kuulla vaan kuunnellaan. –Onko meillä sellainen kulttuuri, että on helppo esittää ideoita? Nieminen kysyy. Olennaista on myös, että kuntalainen tietää, mihin hän voi milloinkin ottaa yhteyttä. Vaikka yhä useampi käyttää nettiä, Göös muistuttaa, ettei netin ulottumattomissa olevia seniorikansalaisia sovi unohtaa. Sivistyksen tavoitteiden muotoilussa on toivomisen varaa. –Lasvatuksen ja opetuksen laadukkuus on tietysti hyvä tavoite, mutta ilmauksena se on niin epämääräinen, että siitä on vaikea saada kiinni. Komulainen kysyy. Nieminen sanoo, että Turengin yläkoulussa viime vuosina parannettiin tiloja ja kokeiltiin myös uudenlaisia tapoja oppia. Kaikki sellainen on enemmän kuin tervetullutta. Sekä Göös, Komulainen että Nieminen ovat sitä mieltä, että koulutukseen on syytäkin sijoittaa. –Resurssien pitäisi olla sellaiset, että ne antaisivat kaikille mahdollisuuden loistaa, Nieminen sanoo. Kivelä sanoo, että lapsiperheille merkitystä on koulujen ja luokan koolla. Isoja koulukeskuksia on kaupungeissakin, pikkukunta voisi kulkea toiseen suuntaan. –Pikkukoulut voivat olla vetovoimatekijä. Elinympäristössä puhuttavat taajamat. –Turengin keskusta pitäisi ideoida kokonaan uudelleen, niin että ajatuksissa keskusta lanattaisiin maan tasalle. Toteutus tehtäisiin sitten pala kerrallaan, Komulainen sanoo. Nieminen pohtii, että työpaikat ovat varmasti asuinpaikan valinnan keskeinen peruste. Kivelä näkee asumisen tärkeimpänä vetovoimaa lisäävänä tekijänä, siihen vaikuttaa muun muassa se, että on riittävästi monenlaisia asumismuotoja ja että hintataso on matalampi kuin kaupungeissa. Göös muistuttaa, että Janakkalassa on jo nyt paljon sellaista, mitä kannattaisi tuoda esiin. –Luontoa ja hiljaisuutta pitäisi markkinoida. Yhä enenemmän ihmiset myös tutkivat, millaisia ovat mahdollisen asuinkunnan palvelut. Yllättävillä asioilla voi olla merkitystä. –Kun muutin 18 vuotta sitten Helsingistä Turenkiin, yksi tärkeä vetävä tekijä oli kunnan erinomainen kirjasto, Komulainen kommentoi. Strategiassa on viisi osa-aluetta, joissa on omat tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Seuraavassa tiivistelmä tavoitteista. Omaleimaiset ja monipuoliset asumismahdollisuudet. Innostava ja rohkea toimintakulttuuri. Vireät taajamat ja viihtyisät virkistysalueet. Kasvatus ja opetus on laadukasta. Perheet voivat hyvin. Edistämme elinikäistä oppimista. Digi- ja lähipalvelut ovat helposti saavutettavissa. Harrastusmahdollisuudet ovat mainiot. Liikkumisen ratkaisut ovat monipuolisia. Janakkala on Tampere-Helsinki kasvukäytävän vahva keskipiste. Yrityksillä on erinomainen toimintaympäristö. Työllisyystilanne on hyvä, matkailupalvelut ja tapahtumat ovat vetovoimaisia. Kuntalaiset ovat aktiivinsa kuntamme kehittäjiä. Asiakaspalvelu on huippuluokkaa. Luonnoksen visio Vuonna 2030 Janakkalassa on 20 000 onnellista asukasta. Näin osallistut Janakalan kunnan strategialuonnoksesta toivotaan kuntalaisten näkemyksiä. Luonnosta voi kommentoida 18.3. saakka osoitteessa janakkala.fi