Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Viikon sana: Jeesus-valo

Keskitalven pimein aika on jo ohi. Valoisaa aikaa on huomattavasti enemmän kuin joulun tienoilla ja valoisampaa kohti yhä mennään. Mutta luonnon valoisuus ei välttämättä näy mielessä tai päinvastoin; mieli/sielu voi olla valoisa, vaikka olisi ulkoisesti pimeää. Ensi sunnuntaina, joka on kirkollisessa kalenterissa nimeltään kynttilänpäivä, puhutaan Kristus-valosta. Nimitys kynttilänpäivä juontaa siitä keskiaikaisesta tavasta, että tuona sunnuntaina vihittiin vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Juhlan raamatullisena aiheena on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmestyi meille. Siunatessaan lasta ja hänen vanhempiaan vanha Simeon ylistää Jumalaa pelastuksesta, jonka hän on valmistanut kaikille kansoille ja valosta, jonka hän on antanut loistaa kansalleen Israelille. Raamatussa sanotaan, että ”Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää". Kuinka usein me ihmiset inhimillistämmekään Jumalan ja unohdamme sen, ettei hänessä ole pimeyden häivää, hän on valo. Meille on tarjolla monenlaisia valonlähteitä elämämme aikana, erityisesti erilaiset versiot eri idänuskonnoista pitävät niitä sisällään. Mutta minkälaista valoa ne tarjoavat, onko se kestävää, vaaditaanko omia suoritteita, loppuuko valo juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin? Jeesus haluaa tarjota valoa, joka ei ole kiinni omista suoritteistamme vaan Hän haluaa valaista elämäämme koko ajan, kun vain annamme Hänen tulla asumaan sydämeemme. Onhan rauhoittavaa ja mieltä lämmittävää uskoa ja tietää, että Jeesus on sovittanut kaikki syntini ja hänen tekonsa takia kelpaan Jumalalla sellaisenaan, ei tarvita mitään omia suoritteita. On hyvä muistaa, että Jeesus valaisee meitä, vaikka itsestämme ei siltä tuntuisikaan. Jeesuksen valoa sinulle!