Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pakkaset purivat myöhään, Kalpalinnaan avataan lisää rinteitä viikonloppuna

Kalpalinnassa on ollut täysi lumetustyö päällä, jotta viikonloppuna saataisiin lisää rinteitä käyttöön. Tähän mennessä innokkaimmat laskijat ovat saaneet vauhdin hurmaa Lasten- ja Turistirinteessä. –Lumetus edellyttää vähintään viittä pakkasastetta. Viime vuonna tähän aikaan oli parempi tilanne. Silloin toisella puolella oli isot Master-kisat, toimitusjohtaja Jarmo Kalpala toteaa. Tänä vuonna kunnon pakkasista on saatu nauttia vasta reilu viikon ajan. Kalpala toteaa ilmiön olevan poikkeuksellista. –Aiempina vuosina on ollut vähän lunta, mutta pakkasia on tullut. 15 vuotta sitten olisin kertonut paikan aukeavan marraskuussa. Kymmenen vuotta sitten vastaus olisi ollut itsenäisyyspäivänä. Nyt on mennyt viisi vuotta siten, ettei olla saatu edes jouluksi avattua. Tänä talvena laskettelukeskuksissa on levinnyt ilmiö edullisista kausikorttikampanjoista. Myös Kalpalinna tarttui toimintaan, ja edulliset kausikortit ovat tehneet kauppansa. –Se perustuu tällaiseen ideaan eli halvalla hinnalla ja suurella määrällä. Sillä varmistetaan toiminnan ylläpito ja kaikki sen jälkeen on extraa. Ihmisethän käyvät kahviloissa, vuokraavat välineitä ja tuovat kavereita, joilla ei ole kausilippua. Toki hintaa on vaikea nostaa, kun sen on kerran pudottanut alas. Kalpala kuitenkin uskoo, että harrastus kiinnostaa yhä useampia, kun lajia ei ympäröi niin sanottu superhinnasto. –Heidän määrä on pieni, jotka ostavat täyden hinnan kausikortin. Tälle on selvästi ollut tarve alueella, kun paikallisia pikkunassikoita näkyy pilvin pimein. Kauden pituutta ja kävijämäärää on mahdotonta ennustaa. Tärkein ajankohta sijoittuu viikoille kahdeksan ja yhdeksän eli Helsingin ja Hämeen alueen hiihtolomaviikoille. Kalpalinnan hyvä sijainti takaa 16 päivän sesongin. –Jossain vaiheessa alueilla kokeiltiin samaa hiihtolomaviikkoa. Silloin kaikki oli täynnä ja kaikkialla oli tuplahinnat. Se ei toiminut. Kävijämäärät ovat täysin säiden armoilla. Hyvänä vuonna Kalpalinnan kävijämäärä voi olla 40 000 ja huonona vuonna 15 000. Lukemat ovat arvioita, sillä sitten ovat vielä kausikorttilaiset, joiden tarkkoja käyntikertoja ei tiedetä. –Onhan täällä toki kaikennäköisiä tapahtumia ja konsertteja, jotka tuovat asuntoautoja ja yöpyjiä. Kun toinen kausi päättyy, niin toinen alkaa. Alamäkipyöräily on ollut Kalpalinnan pelastus, ja laji on paisunut alueella kuin pullataikina. Kalpala toteaa, että harrastuksen kehittyminen on tuonut Kalpalinnaan Suomen parhaimman reitistön. –Viime vuonna, kun laskettelukausi loppui heti maaliskuun alussa, pyöräilijät olivat täällä jo maaliskuun lopussa. Kalpala luonnehtii Kalpalinnaa turenkilaisten olohuoneeksi. Vaikka alue ei olisi virallisesti auki, saapuu paikan päälle niin suunnistajia, lenkkeilijöitä, sauvakävelijöitä kuin marjastajia vuodenajasta riippuen. Kalpala haluaa pitää paikan avoinna erilaisille harrastuksille, mutta toivoo, että harrastajat osallistuivat talkoomuodossa paikkojen ylläpitoon. –Aina käytön jälkeen paikat eivät ole olleet kunnossa. Oli hienoa, kun autosuunnistajat kysyivät lupaa alueen käyttöön ja sovimme heidän kanssaan, että he lanaavat tien suunnistuksen päätteeksi. –Ylläpito vaatii resursseja. Erilaisten ongelmien takia monet hiihtokeskukset laittavat portit kokonaan kiinni, kun paikka sulkeutuu.