Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Pianonsoitto ja saksalaiset lautapelit kuuluvat Dagmar Siivosen jouluun

Saksasta Janakkalaan kotiutunut Dagmar Siivonen kokee, että Suomessa joulun merkitys on noussut aivan uudelle tasolle. Turenkilainen Dagmar Siivonen on jo valmistautunut tunnelmalliseen jouluun. Kotia koristavat kauniit puiset joulukoristeet, jotka on tuotu Siivosen kotimaasta Saksasta. –Tutustuin Lontoossa vuonna 1978 suomalaiseen mieheen. Vuonna 1982 muutimme Yhdysvaltoihin, kun hän sai sieltä työpaikan. Siellä menimme naimisiin ja saimme ensimmäisen lapsemme, Siivonen aloittaa tarinansa. Koti-ikävä istahti miehen olkapäälle. Hän ehdotti perheelle Suomeen muuttamista. Siivosesta ajatus tuntui liian kaukaiselta. Hän luuli, että joutuisi kauas sivilisaatiosta. –Teimme kompromissin ja palasimme Eurooppaan, mutta Saksaan. Siellä meille syntyi kaksi lasta lisää. Vuonna 1988 Siivonen käänsi uuden sivun elämässään. Hänen miehensä sai työtarjouksen Riihimäeltä vuoden lopussa. Perhe muutti Leppäkoskelle. –Vaikka minä ja lapset emme puhuneet sanaakaan Suomea, rakastuin paikkaan heti. Täällä oli niin puhdasta lunta. Kyläläiset ottivat meidän lämpimästi vastaan. Aluksi Siivonen toimi kotiäitinä. Siinä sivussa hän antoi myös pianotunteja. Näin joulun alla Siivonen soittaakin paljon ja kauniisti joululauluja. Hän on soittanut useampana vuonna Turengin joulukirkossa. –Ensimmäisenä adventtina soitan aina Hoosiannan . Siitä lähtien soitan joululauluja joka päivä. Siivoselle lähinnä sydäntä on joulukappale En etsi valtaa, loistoa . Hän nauttii kappaleen upeasta pianosävellyksestä ja siitä, että kappale ei ole niin melankolinen. Kun Siivonen erosi miehestään, hän muutti lastensa kanssa Tervakoskelle. Hän työskenteli kouluavustajana Haukankallion koulussa. Kun lapset lähtivät maailmalle, Siivonen muutti Turenkiin. Nyt hän on asunut Janakkalassa jo 29 vuotta. Siivonen myöntää olevansa jouluihminen. Suomessa sen merkitys on noussut aivan uudelle tasolle. –Saksassa jouluruokailu ei ole niin tärkeää kuin Suomessa. Aattona syödään hiukan normaalia parempi ateria. Myös joulupukki ei ole siellä kovin yleinen. Suomessa tunnelmaa valaa kaunis valomeri ympäri maata. Siivonen tuumaakin joulun olevan valon aikaa. Hän rakastaa lahjojen ja joulukorttien antamista. Saksaan lähtikin paketti Fazerin sinistä suklaata vadelmapaloilla, joka oli kovin toivottua. –Soitin veljelleni, joka asuu Saksassa. Hän kertoi, että joulu on siellä jopa entistä vähäisempää. Täällä on paljon erilaisia joulu- ja laulutapahtumia kuten Kauneimmat joululaulut. Jouluaattoa Siivonen odottaa jo innoissaan. Tällöin lapset tulevat kotiin, ja myös perheen ystävä liittyy joulunviettoon. Vaikka perheenäiti ei välitä ruoanlaitosta, jouluksi hän laittaa pöydän koreaksi. Pöytä ei kuitenkaan notku perinteisistä jouluruoista. –Aattona televisio on kiinni ja pelaamme yhdessä lautapelejä, jotka olemme tuoneet Saksasta. Vaikka perheenlapset ovat jo aikuisia, noudatetaan lahjojen jaossa tuttua perinnettä. Lapset menevät makuuhuoneeseen, jolloin äiti asettaa pienet ja tarkkaan harkitut lahjat esille. Kun kaikki on valmista, Siivonen soittaa kelloa ja lahjojen avaaminen voi alkaa. –Avaamme lahjat yksi kerrallaan ja katselemme rauhassa, mitä kukin saa. Vaikka Siivonen kokee toisinaan olevansa erakkoluonteinen ihminen, jouluisin hän löytää itsestään sen sosiaalisen puolen. Joulukuun kalenteri on tyypillisesti täynnä niin markkinoita kuin ystävien tapaamisia. –Joulu on aikaa, jolloin maailma on hetkellisesti rakkaudellisempi paikka, Siivonen tuumaa.