Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Viikon sana: Marraskuussa

Pysyvää lumivaippaa odotellaan tuomaan valoa vuoden pimeimpään aikaan. Pimeys uuvuttaa ja joka vuosi sen voimaa Kulkija ihmettelee. Onko valoisa aika päivästä todellakin näin lyhyt tai kirkastuuko päivä lainkaan? Apua. Kulkija etenee hartiat kumarassa. Katselee maahan. Ettei astuisi vesilätäkköön tai nyrjäyttäisi nilkkojaan. Mielikin voi olla maata kohden. Elämä tuntuu raskaalta taipaleelta. Kirkkovuosi lähenee loppuaan. Kristuksen kuninkuuden sunnuntain teemat kaikuvat Kulkijan korviin. Toivon valonsäde valaisee Kulkijan sielua. Tänään saa turvata Jeesus Vapahtajaan, ikuisen elämän ja ikuisen valon antajaan. Armon aikaa on vielä! Kulkija saa liittyä Jumalan perheväen yhteyteen. Uskaltautua armahdetuksi ja Jeesuksen matkakumppaniksi. Kristuksen kuninkuuden sunnuntain tekstit laittavat Kulkijan mietteliääksi. Milloin Jeesus tulee takaisin? Milloin oikeudenmukaisuus toteutuu? Olenko valmis sinä päivänä? ”Kun luova tahto kaikkeuden Herran turmellun maailmamme kohtaa kerran, on päivä tuomion. Nyt polvillemme! Jumala, luoja, saakoon kiitoksemme. Siis ajan merkit nähkää: uutta luodaan, puu kukkii, kesä keskellemme tuodaan. On päivä Kristuksen. Nyt polvillemme! Kunnian Herra tuntee kurjuutemme. Hän ristinpuulla kuoli puolestamme, hän kantaa Isän haltuun maailmamme, hän uhrikaritsa. Nyt polvillemme! Kaikesta saakoon Isä kiitoksemme. Maailman ääriin kaikuu huuto Herran, se elävät ja kuolleet kohtaa kerran. Nyt armon aika on. Nyt polvillemme! Ja Vapahtaja saakoon kiitoksemme.” Virsi 160