Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Kiitokset ykkösjohtajille

Iloitsen suuresti voidessani esittää vilpittömät kiitokseni Janakkalan kunnan vastuullisille ykköspuheenjohtajille, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Merja Taposelle ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Pirjo Alijärvelle selkeistä ja luottamusta lisäävistä selvityksistä tämän lehden palstoilla 18. lokakuuta. Vastauksista huolimatta jäi mieltäni edelleen askarruttamaan pari asiaa. Yksityinen omistusoikeus on maassamme lailla vahvasti suojattu ja hyvä niin. Yksityisellä omistuksella ei kuitenkaan joka paikassa mene kovin hyvin. Turenkiin moottoritien suunnasta tultaessa voidaan tien oikealla puolella havaita Hiidenjoen sillan pielessä sijaitseva kesäkahvila Suviranta, joka jostain syystä oli kiinni koko kesän 2017. Heti sillan jälkeen huomio kohdistuu vuosikausia keskeneräisenä seisoneeseen omakotitaloon. Välittömästi Pyhämäen jälkeen esiin putkahtaa entisen Esson kiinteistö ja lopuksi radan varressa ongelmiin ajautunut ravintola Turengin asema. Voidaan todeta kovaosaisuuden jossain määrin kasaantuneen. Se ei kuitenkaan ole millään tavoin kunnasta johtuvaa. Sellaisissa tapauksissa kuten entisen Esson kiinteistö, jossa yksityinen omistus on jatkunut pitkään aiheuttaen pysyvää haittaa ympäristölle, Janakkalan kunnan julkikuvalle sekä tiellä liikkuvien käsitykselle paikkakunnan tilasta, asia saa mielestäni uuden merkityksen. Kunnalla olisi mahdollisuus neuvotella kiinteistön omistajan kanssa tilanteen korjaamisesta omistajan toimesta, yhteistoiminnassa kunnan kanssa tai lopulta kunnan lunastusmahdollisuudesta. Ostaahan kunta maata ja kiinteistöjä eri tarkoituksiinsa muutenkin. Kyse on siitä kuuluisasta tahtotilasta ja kunnan aktiivisesta otteesta. Kunnan virkamiehet puolustautuvat varmasti suurilla maanpuhdistuskuluilla ja epäselvällä käyttötarkoituksella. Kulut voidaan kattaa valtakunnallisesta rahastosta ja käyttötarkoitus on järjestettävissä kaavoituksella. Olisiko sittenkin mahdollista nostaa asia korkeammalle Janakkalan kunnan toimintaprioriteetissa? Tämä lienee esimerkki siitä omassa kunnassa tapahtuvasta kehitystyöstä. Odottelemalla tilanne tuskin paranee. Tulevaan kuntayhteistyöhön liittyvän tahtotilan selvittyä sopii toivoa, että päättäjät julkistaisivat yhteisesti asettamansa tavoitteet ja välitavoitteet selkosuomeksi ilmaistuna niin, että kuntalaiset eri kunnissa voisivat tulevaisuudessa seurata yhteistyön edistymistä ja kokea yhteistyön vaikutukset käytännössä, parhaimmillaan myönteisenä kehityksenä. Kuntayhteistyön tavoitteiden julkistamisella on erinomaisen suuri merkitys nyt, kun lähtökuopissa oleva sote-uudistus toteutuessaan tulee myllertämään kuntatalouden ja -toiminnan kokonaisuudessaan uusiksi. Esimerkkinä Riihimäen suuntaan toivottavasti toteutuvasta yhteistyöstä elinkeinopolitiikan saralla esitän toivomuksena Punkan alueen kehittämistä pitkällä tähtäyksellä niin, että Riihimäen puoli ja Janakkalan osuus voitaisiin suunnitella saumattomasti toisiinsa niveltyväksi kokonaisuudeksi. Silloin olisi eväitä ja tarjontaa elinkeinoelämälle Moreeni - Rastikankaan elinkeinopuiston täyttymisen jälkeenkin. Tehtävää on paljon ja resursseja rajallisesti, mutta kannustan kaikkia Janakkalan kuntapäättäjiä ja virkamiehiä osallistumaan poliittisista sidonnaisuuksistaan riippumatta uusien ratkaisujen ja ennakkoluulottomien käytäntöjen etsimiseen ja soveltamiseen. Haluan toivottaa mitä parhainta menestystä haastavissa toimissanne.