Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Janakkalassa riittää hävettävää

Nukkuuko Janakkala vielä huomennakin, kysyi Kari Marttinen (JanSa 6.10.) ajatuksia herättävässä kirjoituksessaan viitaten samalla valtuutettu Tapio Eerolan kolumniin (JanSa 21.9.). Osoitukseksi pitkän pysähtyneisyyden ajasta Marttinen nostaa tikunnokkaan Turengintien Pyhämäen Esson ja sen lähialueen nykyisen alennustilan. Eikä syyttä. Turengin sisäänajoväylän varrella sijaitseva rähjäinen rakennus kirjoittaa jatkuvasti kielteisiä kommentteja. Toisaalta on funkkistyylisessä rakennuksessa nähty mahdollisuuksia moneen, jos vain löytyisi se näkijä, tekijä ja kiinteistön kuosiin laittaja. Tällaisena se on häpeäpilkku. Hävettävää riittää enemmänkin koko Turengintien mitalta, puhumattakaan varsinaisesta keskuskolmiosta. Tutustuin kirjastossa janakkalalaisen kirjastonhoitajan ja päätalkoilija Marja-Leena Niemisen kokoamiin suuriin ja upeisiin lehtileikkeistä ja valokuvista koottuihin teoksiin Janakkalassa järjestetyistä mittavista talkoista ja tapahtumista vuosina 1983-2014. Hämmästyttävän paljon on tehty ja saatu aikaan, kiitos siitä! Mutta vuoden 2006 jälkeen aina vuoteen 2014 kirja kertoo viheralueiden hoitamattomuudesta. On kuvia Turengintien pujo-, nokkos-, ohdake- ja voikukkaistutuksista sekä koko kunnantalon, sen ympäristön ja keskustan ankeasta ja luotaantyöntävästä ilmeestä. Valtuusto oli kirjan mukaan vuonna 2006 ulkoistanut tiealueiden hoidon Turengissa Tiehallinnon ja myöhemmin Ely-keskuksen vastuulle. Valtakunnallisen Vihervuoden 2008 merkeissä ympäristöaktiivit olivat keränneet 1105 nimeä adressiin, joka vietiin Tiehallinnon pääjohtaja Juhani Hirvelälle toiveena saada parannusta asukkaiden elinympäristön hoitoon. Parannusta oli luvattu, mutta tähän päivään mennessä sitä ei ole tapahtunut – päinvastoin. Nimimerkki "Äänitorvi" ihmettelee kirjassa, "mitä sitten tehdään omilla luottamushenkilöillä, joiden silmät eivät näe, eivätkä korvat kuule". Sitä sopiikin kummastella. "Vaikka tänäkin kesänä lehdessä oli tulikivenkatkuisia kirjoituksia yleisestä siivottomuudesta, mitään ei tapahdu. Puhelinsoitot asiasta viranhaltijoille ja valtuutetuille ovat kaikuneet kuuroille korville. Mitään ei tapahdu. Verorahat kelpaavat, mutta ihmistä virkistävän, kauniin elinympäristön asemasta meille tarjotaan suttuista miljöötä, roskia ja rikkaruohoja, on moni tuskaillut." Entä mitähän ajattelee ensivisiitille kuntaan saapunut vierailija. Katselee, ihmettelee hetken ja kääntää autonsa äkkiä ympäri. Toteaa, että näin huonosti ulkoisesta imagostaan ja maineestaan huolehtivalla kunnalla täytyy muidenkin asioiden olla hunningolla. Adios!