Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Viikon sana: Avoin syli tarjolla myös eksyneelle

Mikä tunne, kun jokin tärkeä asia on kadoksissa! Kun on penkonut kaikki mahdolliset paikat; kaapit laukut ja taskut, eikä kadonneita avaimia, tärkeätä paperia, tai mitä sillä kerralla nyt kadoksissa onkaan, vaan löydy mistään. Joskus käy niinkin, että kaivattu asia on laitettu niin hyvään talteen, ettei sitä enää löydykään mistään. Jossain vaiheessa etsintäoperaatiota todennäköisesti todetaan, että omin avuin tästä ei selvitä. Täytynee kysyä apua muilta perheenjäseniltä tai ystäviltä. Ehkä mielessä on jo lausuttu myös avunpyyntö Taivaan Isän suuntaan. Voiko meille ihmisille käydä niin, että kuvittelemme olevamme niin hyvässä tallessa, että olemmekin jo kadoksissa? Voimmeko olla niin varmoja omista näkemyksistämme, omista tiedoistamme ja taidoistamme, omasta uskostamme tai totuudestamme? Kuin tuhlaajapoika konsanaan saatamme lähteä takki auki maailman tuuliin. Jossain vaiheessa kuitenkin todennäköisesti elämä pysäyttää, tavalla tai toisella, ja laittaa meidät miettimään arvojamme ja valintojamme. Usein kadoksissa saattaakin olla jotain vielä merkittävämpää, kuin älypuhelimen laturi tai auton avaimet. Kadoksissa voi olla jotain, mitä ei edes tiedä kaipaavansa, tai jotain, mitä janoaa niin, että suorastaan sattuu. Mistä silloin etsiä apua? Psalmissa 32 sanotaan: ”Minä opetan sinua”, sanoo Herra, ”minä osoitan sinulle oikean tien. Minä neuvon sinua, katseeni seuraa askeleitasi.” Jumala on armollinen Isä. Hän ottaa vastaan eksyneen yhtä avoimin sylin, kuin isä otti vastaan ”maitojunalla” maailmalta kotiin palanneen tuhlaajapojan. Saamme kaikessa turvata Jumalaan ja etsiä apua häneltä. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.