Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Työ ja vapaa vai jotain siltä väliltä?

Jo hieman kliseeksi muuttunut mantra työn ja vapaa-ajan erottamisesta takertui taannoin ajatuksenpoikaseksi, joka jäi hiertämään jonnekin korvan ja takaraivon välimaastoon. Miksi siitä puhutaan nykyään niin paljon? Onko työ tosiaan hivuttanut itsensä salakavalasti ulos työmailta ja konttoreista vallatakseen alaa kodeista, automatkoilta ja ties mistä retkikohteen saavuttamispisteestä? Paljon puhutaan tasapainosta työn ja vapaa-ajan, palautumisen välillä. Tässä vaiheessa työuraa palautumiselle ja työstä irrottautumiselle laittaa jo kokolailla paljon arvoa. Luin Taneli Rantalan mielenkiintoisen artikkelin, jossa heitettiin työn ja vapaa-ajan tasapainon hakeminen romukoppaan ja lähdettiin sen sijaan tavoittelemaan vastapainoa. Rantala katsoo, että tasapainotilanteessa ihminen elää tasapaksua elämää, vaaka ei heilu hyvään eikä huonoon, mutta silloin ei myöskään keskity täysillä mihinkään. Vastapainoa tavoitellessa keskitytään kulloinkin edessä olevaan hommaan täysillä – töitä tehdään kun on sen aika ja vapaalla pyritään puolestaan irrottautumaan mahdollisimman hyvin arkisesta puurtamisesta. Mielenkiintoinen ajatus ja varmasti hyvä tavoite. Mutta se ei ota huomioon olennaista muutosta lukuisissa työtehtävissä. Työtä tehdään täysillä työaikana, mutta se tulee mukaan myös vapaalle kännyköiden, sähköpostien, pilvipalveluiden ja sun muiden härpäkkeiden kautta. Työpäivät eivät päätykään enää työpaikalta poistumiseen, vaan ne jatkuvat iltamyöhäisiin verkkoneuvotteluihin, viikonloppuaamujen varhaisiin puheluihin ja oletukseen aina saatavilla olemiseen. Voimmeko vaikuttaa itse työn ja vapaa-ajan erottamiseen laajemmin kuin sulkemalla puhelimen omalla kohdallamme? Odotammeko toisilta, että saamme vastauksen lähettämäämme sähköpostitiedusteluun saman tien? Edellytämmekö, että puhelimeen vastataan aina – kellonajasta ja päivästä riippumatta? Tunnistan itsessäni tuon nopean reagoinnin odotusarvon ja usein pidättelen itseäni hoputtamasta vastapuolen työtä tekevää henkilöä. Pitäisikö meidän vain aloittaa työelämän tahdin kohtuullistaminen itsestämme ja kunnioittaa toistemme työmäärää ja -aikaa. Kesälomakauden alkaessa on hyvä aloittaa harjoittelu ja kerätä voimia syksyn tiiviiseen työtahtiin sulkemalla puhelin ja tapaamalla oikeasti ystäviä ja sukulaisia whats uppin, facebookin, instagramin ja skypen sijaan.