Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live Verotiedot

Oman budjetin laatiminen kannattaa etenkin silloin, kun tulot pienenevät – Vähentää stressiä ja voi paljastaa petollisen ”palveluhävikin”

Kassalla kuumottaa. Palkka kilahtaa tilille vasta muutaman päivän kuluttua, ja verkkopankin saldo on täysi arvoitus – sinne ei ole uskaltanut kirjautua enää moneen päivään. Mielessä painaa kaksi viikkoa sitten alennusmyynneistä löytynyt neule, johon ei oikeastaan olisi ollut varaa, tai se kaikista kallein vuohenjuusto, jota oli pakko saada illanistujaisiin. Palkasta pitäisi jäädä rahaa sivuun laitettavaksi, mutta loppukuusta odottaa joka kerta sama tunne: jonnekin se raha taas kului. Kuulostaako tutulta? Monia ahdistaa pelkkä ajatus siitä, että saisi eteensä kuitin koko kuukauden ostoksista. Pelon voittaminen on kuitenkin ainoa keino saada oma kukkaro kuntoon. 1. Älä pelkää budjettia Oman rahankäytön seuranta on kaiken taloudenhallinnan lähtökohta, sanoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen . Jos ei ole selvillä omasta rahankäytöstä, taloutta on vaikea hallita. Budjetin laatiminen voi kuulostaa kankealta, mutta todellisuudessa kyse on yksinkertaisimmillaan siitä, että kirjaa ylös tulot ja menot. Ensimmäiseksi on syytä ottaa selville, mistä rahaa tulee ja minne se menee, sekä varmistua siitä, että tulot ovat suuremmat kuin menot. Kun budjetin tekee kerran, riittää, että sen välillä päivittää taloustilanteen muutosten mukaan. Jos ajatus budjetista tuntuu työläältä, on ehkä helpottavaa tietää, että aivan jokaista euroa ei tarvitse kirjata ylös. Kärkkäisen mukaan on tärkeintä selvittää mittaluokka eli se, kuinka paljon rahaa kuluu erilaisiin kohteisiin vuoden mittaan. Budjettia ei tarvitse laatia taulukkolaskentaohjelmalla, mutta välillä on hyvä tarkistaa, että talous on hallinnassa. 2. Kirjaa ylös tulot ja menot Helpointa on aloittaa kirjaamalla ylös kuukauden tulot. Tuloja ovat palkan lisäksi esimeriksi lapsilisät tai opintotuki. Menoista kannattaa aluksi listata kuukausittain toistuvat kulut. Kärkkäinen sanoo, että eniten rahaa menee yleensä asumiseen liittyviin kuluihin, kuten vuokraan tai lainanlyhennykseen. Vaikeinta on arvioida muuttuvia menoja, kuten ruokalaskuja, vaateostoksia ja vapaa-ajan menoja. Budjettiin kannattaa sisällyttää myös kerran tai muutaman kerran vuodessa toistuvat laskut, kuten lehtitilaukset. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell neuvoo, että hyvä keino on summata yhteen muutaman kerran vuodessa toistuvat menot ja jakaa kokonaissumma kuukausieriin. Beurling-Pomoell sanoo, että esimerkiksi ruokakauppaan menevää rahamäärää voi arvioida samaan tapaan: ensin kannattaa seurata ruokamenoja vaikka puolen vuoden ajan ja jakaa sitten kokonaissumma kuudella. Koska ruokalaskut ovat yleensä vaihtelevia, näin saa selville, mitä kauppaan keskimäärin kuluu. 3. Unohda kuittien kerääminen Ennen kehotettiin keräämään talteen kaikki kuitit. Nykyään rahankäytön seuraaminen on onneksi yksinkertaisempaa. Lompakkoa ei enää tarvitse täyttää kuittinivaskoilla, vaan kulutusta voi seurata verkkopankissa tai esimerkiksi erilaisten sovellusten avulla. Monet sovellukset osaavat luokitella, minne rahaa on mennyt. Lounaalla sovellus saattaa ilmoittaa, paljonko kuukauden aikana on mennyt rahaa kahviloihin ja ravintoloihin. Mutta mikäli sovellus ei tunnu itselle sopivalta, myös perinteinen ruutupaperi toimii yhä. 4. Seuraamisesta suunnitteluun Osuuspankin Business Manager Noora Heikkinen kertoo, että valtaosa ihmisistä sanoo suunnittelevansa jonkin verran omaa rahankäyttöään. Vaikka sitä seurataan, omaan talouteen liittyvät suunnitelmat eivät aina toteudu käytännössä. Seuraamisesta pitäisikin päästä suunnitelmiin. Budjetti kannattaa Heikkisen mukaan laatia siten, että se on realistinen ja omaan tilanteeseen sopiva. Liian tiukkaa budjettia voi olla vaikea toteuttaa. Omat tavoitteet, tulot ja menot kannattaa ottaa huomioon, ja katsoa tilannetta mahdollisimman totuudenmukaisesti. Kaikissa pakollisissa menoissa ei voi säästää, mutta joissain voi: ostovalintojen lisäksi esimerkiksi, vakuutus- ja sähkösopimuksen voi kilpailuttaa. – Pakollisten menojen jälkeen pitää jättää varaa muillekin menoille. Ne ovat usein elämänlaatua korottavia asioita, Heikkinen sanoo. 5. Kun pesukone hajoaa Laita jotain säästöön, edes pieni summa, neuvovat asiantuntijat. – Kädestä suuhun eläminen on todella stressaavaa ja riskialtista. Jos tulee meno, johon ei ole varautunut, se voi kaataa koko talouden, sanoo Beurling-Pomoell. Joskus tulee elämäntilanteita, jolloin tulot putoavat joko yllättäen tai ennakoidusti. Kärkkäisen mielestä budjetointi on entistä tärkeämpää silloin, kun tulot ovat pienet. Yllättäviä menoja varten suositellaan, että säästössä olisi 2–3 kuukauden nettopalkan verran. Jos tulot ovat vaihtelevat, elämää voi tasapainottaa luottokortin avulla. Yleensä luottokortti toimii niin, että jos luottosumman maksaa kerralla pois, korkokuluja ei mene. Pienempien kuukausien menoja kannattaa siten maksaa enemmän pois silloin, kun tulot ovat suuremmat. Budjetti vähentää stressiä Budjetti toimii Osuuspankin Noora Heikkisen mukaan kuin kuntoilun aloittaminen: pitkällä aikavälillä se vähentää stressiä. Budjetin tekeminen voi paljastaa omasta rahankäytöstä asioita, joista ei ole tiennyt tai halunnut tietää. Vaateostoksiin tai ravintolaillallisiin voi todellisuudessa mennä enemmän rahaa kuin on kuvitellut. – Kun näkee, että talous on tasapainossa, se tuo mielenrauhaa, sanoo Olli Kärkkäinen Nordeasta. –  Se on budjetin suurin hyöty. Kun kokonaisuus on kunnossa, yksittäisistä laskuista tai yllättävistä menoista ei tarvitse kantaa niin suurta huolta. Silloin tietää, että budjetti pysyy tasapainossa yksittäisestä menoerästä huolimatta. Toisaalta budjetti paljastaa myös sen, mikäli talous ei ole tasapainossa. Jos budjetti kertoo, että rahaa kuluu jatkuvasti liikaa, ongelmaan ehtii puuttua ennen kuin se kasvaa liian suureksi. Jos menot ovat kroonisesti tuloja suuremmat, asiaan pystyy vaikuttamaan ennen kuin sortuu esimerkiksi pikavippikierteeseen. Lehtiä, leffoja ja musiikkia – palveluhävikki on kallista Tilastojen valossa suomalaiset eivät ole täysin kartalla siitä, paljonko rahaa kuluu ja minne. Siitä kertoo esimerkiksi se, että maaliskuun lopussa yli 380 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintöjä, kertoo Asiakastieto Group. Yksi rahaa vievä ilmiö ovatkin netin tilauspalvelut, joista voi katsella elokuvia tai tv-sarjoja, kuunnella musiikkia tai äänikirjoja. Monella on päällekkäin monta tilausta, jotka veloitetaan suoraan luottokortilta ilman, että niitä välttämättä edes huomaa. Kuluttajaliiton Beurling-Pomoell sanoo, että palveluhävikki tulee äkkiä kalliiksi. Budjetin teko onkin hyvä paikka pysähtyä pohtimaan, ovatko kaikki palvelut hintansa arvoisia tai tuleeko niitä kaikkia käytettyä. Eräs ongelma on Beurling-Pomoellin mukaan se, että rahan kuluttaminen ei ole enää konkreettista, kun käteinen ei kulu lompakosta. – Se on heikentänyt meidän rahantajuamme. Koko ajan entistä useampi ihminen on riskiryhmässä menettää oman taloudentajun.