Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Keskustelu Janakkalan jätteenkuljetuksen kilpailutuksesta on pyörinyt liikaa hankintateknisten asioiden ympärillä

Hyvän elinkeinopolitiikan mittaristoon voisi nostaa oikeudessa vietettyjen päivien määrän ja lehtien palstoille nousseet erimielisyydet. Kummassakin mittarissa kunnan tavoitteen tulee olla nolla. Jälkimmäisessä olisi suotavaa nähdä miinusmerkkiset lukemat; näitä edustaisi yrittäjien julkiset positiiviset palautteet. Janakkalaan positiivista palautetta on satanut yrityspalveluista. Julkiset hankinnat ja maankäyttö ovat puolestaan vihmoneet räntää pakkasen puolella. Keskustelu ja kirjoitukset Janakkalan jätteenkuljetuksien kilpailutuksista ja markkinaoikeuden päätöksestä on pyörinyt hankintateknisten asioiden, esimerkiksi tarjouspyynnössä vaaditun AA-luottoluokituksen tapaisissa kysymyksissä. Asiaa tulisi tarkastella laajemmin kunnan oman päätöksenteon ja tavoitteiden näkökulmasta. Näistä näkökulmista kunta on toiminut oman strategiansa ja hankintaperiaatteiden vastaisesti. Oleellista on, opitaanko tästä traagisesta prosessista jotain? Kunta ei ole noudattanut omaa hankintastrategiaa seuraavilta osin: – Paikallisen yritystoiminnan erityispiirteitä ei huomioitu hankinnan kriteerien määrittelyssä. (luottoluokitusvaatimus: paikallinen yritys on toiminut alueella pitkään, huolehtinut tarjouspyynnön mukaisesta toiminnasta pitkäkestoisesti ja ollut merkittävä veronmaksaja kuntaan. Luottoluokitusvaatimus henkilöyhtiölle oli käytännössä paikallista yritystoimintaa poissulkeva ja tarpeeton ehto). – Hankintaa ei valmisteltu avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Kilpailutusta ja sen mahdollisia vaikutuksia ei arvioitu, niistä ei pyydetty lausuntoja ja markkinavuoropuhelu puuttui asiassa lähes kokonaan. – Hankintaa ei toteutettu niin, että mahdollisimman moni voi osallistua kilpailutukseen yrityksen koosta riippumatta. Tämä sekä aikaisemmat kohdat olivat kunnan oman ohjeistuksen lisäksi hankintalain 2§:n tavoitteen vastaisia. Miten prosessia voitaisiin parantaa ja välttää vastaavia tapauksia: 1. Markkinavuoropuhelua lisätään. Tällä varmistetaan muun muassa, että hankinnan sisältö ja tilaajan tarpeet ymmärretään oikein ja että hankintayksikkö saa tarvitsemaan tietoa kilpailutuksen muotoilua varten. Markkinavuoropuhelu parantaa myös hankintayksikön markkinatietoisuutta. 2. Strategisien hankintojen yritysvaikutukset arvioidaan. Mikä merkitys tulevalla hankinnalla on alueen yrityksille ja työpaikoille. Voidaanko hankinnalla tukea elinvoimatavoitteita ja kunnan muita strategisia tavoitteita? 3. Lausunto- ja kommenttipyynnöt tulevista hankinnoista. 4. Hankintayksiköiden käytössä olevan maksuttoman tuen käyttö, esimerkiksi Osaamiskeskus Keinon muutosagentti tai Kanta-Hämeen hankintaneuvonta. Kirjoittaja on Hämeen korona exit-ryhmän selvitysmies ja Hämeen hankintaneuvonnan yritysneuvoja.