Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

Kuuma ja kuiva hellekesä houkuttelee kyykäärmeitä pihoille, mutta kuinka paljon niitä pitää pelätä? Suomessa kyyn purema on johtanut kuolemaan viimeksi vuonna 1984

Helteisinä kesäpäivinä moni suomalainen teki havaintoja kyykäärmeistä metsäpoluilla ja pihapiireissä. Entistä useampi epäili myös käärmeenpuremaa, mikä näkyi Myrkytystietokeskukseen tulleena soittojen suurena määränä. Osastonlääkäri Aino Pennanen sanoo kyyn puremaa tai puremaepäilyä koskevia soittoja tulleen tähän mennessä jo noin 40, kun yleensä soittoja on vuoden aikana 30–50. – Puheluita tulee huhtikuusta syyskuuhun kattavasti eri puolilta Suomea, ja suosituin kuukausi on yleensä heinäkuu, jolloin säät ovat lämpimimmät ja ihmiset viettävät aikaa pihoilla ja mökeillä, sanoo Pennanen. Kyykäärmeitä on näkynyt tänä kesänä paljon, koska sää on ollut kuuma ja kuiva. – Kyy on ruoan ja veden perässä, kuvaa tutkijatohtor i Janne Valkon en Jyväskylän yliopistosta. – Puutarhoja kastellaan ja se vetää sammakoita puoleensa. Kyyt tulevat perässä hakemaan ruokaa, sanoo Valkonen. Helteisellä säällä kyyt saattavat Valkosen mukaan olla enemmän liikkeellä ja tulla nimenomaan hoidetuille alueille, joissa kosteutta on enemmän. Valkonen arvioi, että määrällisesti kyitä ei ole tänä kesänä aiempaa enemmän. Takana on käärmeille erityisen haastava talvi. – Leuto, vähäluminen talvi ei ole kyylle hyvä, päinvastoin. Lumisena talvena talvehtimispesä pysyy suojassa, leutona talvena se voi valua vettä ja pakkasen tullessa pesä painuu syvemmälle ja jäätyy, Valkonen kertoo. Käärme pääsee puremaan ihmistä, kun se joutuu uhatuksi. Tavallisesti käärmeen päälle astutaan polulla tai marjastajan käsi osuu luikertelijaan mättäällä. Myrkytystietokeskukseen viime viikkoina tulleista soitoista pääosa on koskenut aikuispotilaita ja noin 35 tapauksessa potilas on saanut puremasta oireita. Tyypillistä Pennasen mukaan on, että soittaja ei ole havainnut käärmettä tai edes huomannut minkään eläimen pistäneen tai purreen. – Tyypillisessä puremaepäilypuhelussa soittaja kertoo olleensa useita tunteja aiemmin tai edellisenä päivänä luonnossa liikkeellä ja sen jälkeen huomanneensa alaraajassa kaksi pistemäistä reikää vierekkäin, kuvaa Pennanen. Hän muistuttaa, että jos purema on selvä, usein potilas soittaa suoraan hätäkeskukseen tai hakeutuu hoitoon ilman soittoa. Kyyn puremia on Suomessa arviolta 50–150 vuodessa. Tarkkoja tilastoja ei ole. Euroopassa kyyn puremia tapahtuu vuosittain arviolta 7 500, joista noin tuhat vaatii sairaalahoitoa ja noin viisi johtaa kuolemaan. Suomessa viimeisimmästä, vuonna 1984 tapahtuneesta kuolemaan johtaneesta kyyn puremasta on kulunut 36 vuotta. Kyiden määrän arvioidaan vähentyneen ja olevan edelleen vähenemässä elinympäristöjen muuttuessa. – Kyy kyllä viihtyy sinänsä hyvin ihmisten tekemillä paikoilla, kuten sähkölinjoilla. Mitä aiemmin lumi sulaa, sitä nopeammin ne pääsevät keväällä lämmittelemään, sanoo Valkonen. Kuinka paljon kyytä pitää pelätä? Valkonen puhuisi kunnioituksesta ja kehottaa jokaista harjoittamaan sitä sen verran, ettei mennä koskemaan tieten tahtoen. – Yleensä ne väistävät. Kyy on loppuviimein arka elukka, eikä kovin herkkä puolustautumaan. Jos kyy ei kuitenkaan pääse pakenemaan tilanteesta, se saattaa Valkosen mukaan puolustautua. Jos kyy puree, kannattaa aina mennä lääkäriin. Myös Myrkytystietokeskukseen soittavat ohjataan lähtökohtaisesti aina lääkäriin, koska alkuvaiheessa on vaikea tietää, onko purema sisältänyt myrkkyä. – Terve aikuinen voi seurata tilannetta kotona vain silloin, jos puremasta on kulunut useampi tunti eikä turvotusta, mustelmaa tai muita oireita ole kehittynyt, Pennanen sanoo. Moni ajattelee tyypillisessä puremajäljessä olevan kaksi pistemäistä reikää vierekkäin, mutta Pennasen mukaan kyyn purema on vain harvoin tällainen. – Usein purema sisältää vain yhden tai jopa neljä reikää, Pennanen kuvaa. Kyyn pureman jälkeen tulee Pennasen mukaan pysyä mahdollisimman liikkumattomana ja hakeutua hoitoon. Liikkuminen voi johtaa myrkyn leviämiseen verenkiertoon ja siksi sitä tulee välttää. Osalla on tapana ostaa apteekista turvaksi kyypakkaus. Pennanen korostaa, että se ei ole hoito kyyn puremaan. – Tutkimuksissa kyypakkauksen sisältämästä hydrokortisonista ei ole osoitettu olevan hyötyä, eikä se vaikuta kyyn myrkystä kehittyvien oireiden vakavuuteen, sanoo Pennanen. – Vaarana on se, että ihminen ajattelee kyypakkauksen olevan riittävä hoito kyyn puremaan, eikä hakeudu ajoissa hoitoon, hän lisää. Kyiden luikertelua pihapiiriin ehkäisee parhaiten siisti, lyhyeksi leikattu nurmi. – Sillä ne eivät viihdy, koska ne hakevat suojaa. Risukasat kannattaa myös poistaa, opastaa Valkonen. Pihalle tulleen kyyn voi hätistää kepillä kannelliseen ämpäriin. – Kun sen kuljettaa kilometrin päähän, se pysyy tämän kesän poissa, Valkonen neuvoo. Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa kyy ei ole rauhoitettu. Asiassa oli vireillä muutama vuosi sitten kansalaisaloite, mutta se ei ole edennyt. – Se tulee jostain hyvinkin kaukaa. Tutkitustikin käärmeen muoto on sellainen, johon oppii pelon nopeasti. Sama koskee hämähäkkejä, Valkonen toteaa.