Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Live

80 vuotta pommikoneen putoamisesta Sauvalan kartanon pellolle – Koneesta ei jäänyt jäljelle muuta kuin moottorit

Maahan iskeytyessään kone räjähti ja silpoi niin koneen kuin sen kolmehenkisen miehistönkin pieniksi kappaleiksi, jotka levisivät laajalle alueelle ympäristöön. Muun muassa yksi konekivääri lensi Komoportin harjun taakse. Räjähdys oli niin voimakas, että sen ilmanpaine rikkoi noin 500 metrin päässä olevasta kartanon asuinrakennuksesta ja navetasta useita ikkunoita. Itse koneesta ei jäänyt jäljelle muuta kuin moottorit. Ilmeisesti koneeseen oli jäänyt irtoamaton pommi, joka räjähtäessään teki näin pahaa jälkeä. Kone, jonka valmistusnumero oli 8/109, kuului Virossa Haapsalun eteläpuolella sijaitsevassa Sinalepan tukikohdassa toimineeseen 35 Pikapommituslentorykmenttiin (35 SBAP). Koneen miehistö oli seuraava: ohjaaja vanhempi luutnantti Ivan Ivanovich Zaitsev (s. 1907), navigaattori vanhempi luutnantti Vasili Mikhailovich Jerzankin (s. 1906) ja ampuja-radisti nuorempi joukkueenjohtaja Vasili Fedorovich Amurtsev (s. 1916). Talvisodan alettua oli Riihimäellä toimineen Sakon ase- ja ammustehtaan toimintoja hajasijoitettu muun muassa Hausjärven Ryttylään. Patruunalataamo oli siirretty lasitehtaalle ja hylsyjen ja luotien valmistus Jalmari Vaaran huonekalutehtaalle. Sunnuntaina 14. päivä tammikuuta 1940 kello 10.21 nähtiin kolmen vihollisen pommikoneen lentävän lännestä itään Ryttylän kohdalla. Lisäksi nähtiin yksinäisen koneen lentävän näistä noin kaksi kilometriä jäljessä myös Ryttylän suuntaan. Samoihin aikoihin alkaneesta lumipyrystä johtuneen huonon näkyvyyden vallitessa lensivät koneet matalalla vain muutaman sadan metrin korkeudessa. Koneet kiersivät Ryttylän pohjoisen puolelta ja kaartoivat aluksi Hausjärven kirkonkylän suuntaan. Ne havaitsivat ”Isonkuusen” risteyksen paikkeilla maantiellä kulkeneen hautajaissaaton, jota tulittivat konekivääreillä. Lavinnon kohdalta koneet kääntyivät takaisin kohti Ryttylää. Kolme konetta lensi edellä kiilassa ja yksi tuli edelleen niiden jäljessä hieman matalammalla. Koneet pudottivat pomminsa Ryttylään, jolloin muun muassa lasitehtaan tehdashalli eli hytti tuhoutui kokonaan lataamon säilyessä kuitenkin melko ehjänä. Myös yksi tehtaan asuinrakennuksista syttyi palamaan. Koska päivä sattui olemaan sunnuntai, oli lataamon työväellä vapaapäivä, ja näin jäivät henkilövahingot verrattain vähäisiksi vain kolmen Ryttylän asukkaan haavoittuessa pommien sirpaleista. Jo sodan alkuvaiheessa oli Vaaran tehtaan tornin katolle rakennettu lava, johon oli pyörivälle jalustalle sijoitettu kaksipiippuinen Lewis-ilmatorjuntapikakivääri (7.70 pk /Lewis). Aseessa oli kaksi pyörivää 70 patruunan lipasta, yksi kumpaakin piippua varten. Riihimäen ilmapuolustusaluekeskuksesta (IPAK) annettua puhelimitse hälytyksen edellä kerrotuista pommikoneista, kiiruhti suojeluskuntavääpeli Lauri Peltonen Vaaran tehtaan torniin. Kohta hän havaitsikin pommikoneet ja ryhtyi seuraamaan niiden lentoa. Edellä noin 500 metrin korkeudessa lentäneen kolmen koneen ryhmän tultua sopivalle etäisyydelle, ampui Peltonen oikeanpuolen lippaan tyhjäksi koneita kohti. Ei tulosta. Samalla Peltonen havaitsi jäljessä tulevan neljännen koneen lentävän hänestä hieman oikealle ja edellisiä matalammalla. Hän tähtäsi hieman koneen nokan eteen ja tyhjensi vasemmanpuoleisen lippaan tähän koneeseen. Luodit osuivat ilmeisesti hyvin, koska hieman myöhemmin ilmoitettiin palavan koneen lentäneen Tervakosken yli länteen, kunnes se edellä kerrotuin seurauksin löysi matkansa pään noin klo 10.30 Vähikkälässä Sauvalan kartanon pellolla, noin 13 kilometrin päässä Ryttylästä. Lähteet: Geust, Carl-Fredrik, Talvisota ilmassa, Red Stars 7, Apali 2011 sekä tekijältä saadut täydentävät tiedot Lehtoväre, Jari, Riihimäen varuskunnan historia II, 1939–1945, Riihimäki 2005 Sauvala, Kalevi, Lentokoneita putosi Vähikkälään, Vähikkälän kyläkirja – elämää Vähikkälässä, Turenki 2009 Toivola, Lasse, Maalaiskylässä ennen vanhaan, Kuvia ja kuvituksia, Riihimäki 1991