Janakkalalle liitos tai jako kahtia
- Myös Janakkalan jakamista esitetään. Kuvan linja ei perustu tietoon siitä, mihin jakoviiva tarkalleen vedettäisiin.
Valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän tänään julkaisema suunnitelma ei tuo yllätystä Kanta-Hämeessä. Maakuntaan mahtuu esityksen mukaan kolme kuntaa: Hämeenlinna-Janakkala-Hattula, Riihimäki-Hyvinkää-Hausjärvi-Loppi ja Forssa-Humppila-Jokioinen-Tammela-Ypäjä. Liitosesitys ylittää Hyvinkään osalta maakuntarajan Uudenmaan puolelle.
Suur-Hämeenlinnan asukasluku olisi noin 93 000.
Selvityksen mukaan Janakkalan kunta voitaisiin myös jakaa. Tällöin Tervakosken alue ja noin 4 000 janakkalalaista liitettäisiin Riihimäki-Hyvinkään kokonaisuuteen. Ajatusta perustellaan yhdyskuntarakenteen ja asioinnin näkökulmasta.
Jos Tervakosken alueen lisäksi Riihimäki-Hyvinkään kaupunkiin liitettäisiin Rajamäen alue Nurmijärveltä, noin 7 000 asukasta, tulisi kaupungista asukasluvultaan suurin Kanta-Hämeessä.
Suomen kuntien määräksi on piirretty 69 nykyisen 336:n sijaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle esitetään kuitenkin erilaisia vaihtoehtoja, eli kuntaluku voi jonkin verran joustaa. Pirkanmaalle jäisi 5–7 kuntaa siten, että keskuksen muodostaisi Tampereen, Pirkkalan, Lempäälän, Kangasalan, Ylöjärven, Vesilahden, Nokian ja mahdollisesti myös Hämeenkyrön, Pälkäneen ja Oriveden yhteenliittymä.
Kuntasuunnitelmaa tehnyt työryhmä toteaa, että kuntia on vielä kuultava ja kunnille on annettava mahdollisuus ehdottaa parempia rajauksia.
Täysin vapaaehtoisesti ei työryhmäkään usko esityksensä toteutuvan. Ensin aiotaan tarjota porkkanaa, muutostukea. Jos liitoksia ei ala vapaaehtoisesti syntyä, ohjataan kuntia yhteen lainsäädännöllä.
Kunnat ovat vastustaneet uudistusta niin ponnekkaasti, että vapaaehtoiselta pohjalta ei 69 kunnan Suomea synny. Jos esityksen kaltaiseen lopputulemaan lopulta todella pyritään, on väistämättä edessä pakkoliitoksia. Pakkokeinojen muodosta ei ole annettu selvää vastausta. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen avulla tehtävää taloudellista yhteenohjausta työryhmä pitää liian hitaana keinona.





Tuntuu siltä, että täytyy vastustaa vastustamisen vuoksi. Luottamusmiehet ovat huolissaa "vallankahvasta". Isommassa kunnassa siihen ei ehkä pääsisi, eikä palkkioa ja kunniaa saisi. Kunnan työntekijöistä valtaosa jatkaisi työtään, koska terveyskeskus säilyisi, koulut säilyisi, vanhustenhuolto säilyisi. loppujen lopuksi mikä sitten dramaattisesti muuttuisi?
Valtion virastot, vero-, kela-, työvoima ja poliisi, eivät kuulu kunnan jäjestämiin palveluihin ja pääsääntöisesti ne ovat jo H:linnassa. Nostetaan veroja ja tehdään leikkauksia ja ollaan yhteistyö kyvyttömiä. Ja ollaan itsepäisiä ja ennenkaikkea itsenaisiä, maksoi mitä maksoi onhan meillä siihen vara.
Ilmoita asiaton kommentti