Torikeikka toi hymyn huulille

– Ehkä paras esitys tähän mennessä. Intiimiys lähtee siitä, että on riittävän vähän jengiä. Ne ihmiset, jotka paikalle tulivat, olivat lähellä ja seurasivat esitystä hyvin intensiivisesti, William Suvanne kiitteli.

Hauhon, Lammin, Tuuloksen, Iittalan, Parolan ja Rengon kautta Turenkiin tullut poikkitaiteellinen yhteisteos on kerännyt keskimäärin 50 katsojaa ja kuulijaa. Yleisöennätys tehtiin luultavasti tiistaina turneen päätöskeikalla Hämeenlinnassa, johon Tanja Kunnarin toimesta oli värvätty myös kaikki ystävät.

– Suomalaisten tapana on seurata esitystä kaukaa. Ne esitykset ovat melkeinpä hauskimpia, joissa on vähiten väkeä. Silloin ihmiset ovat lähellä ja kontaktia on helpompi ottaa. Katsojille tämä on ihan turvallinen juttu – he voivat katsella ja kuunnella ihan rauhassa, Suvanne ja Kunnari kertoivat.

Kaksikon yhteistyö alkoi viime kesänä Linnapuiston kesäteatterista. Poikkitaiteellinen esitys ja idea torikiertueesta syntyivät oikeastaan aivan vahingossa.

– William otti fonin esiin puistossa, ohi kulki ihmisiä ja meillä oli hauskaa. Olin yllytyshullu ja aloimme miettiä, voisiko tästä oikeasti tehdä esityksen. Talvella laitoin apurahapaperit vetämään, Tanja Kunnari selvitti.

Esitykseen saatiin tukea Suomen kulttuurirahaston Hämeen rahastosta, joten ehtaa ”taidehörhöilyä” nähtiin lähialueen toreilla kahdeksan esityksen verran. Esityspaikat olivat hämeenlinnalaistanssijalle ja helsinkiläisfonistille täysin outoja. Ne valittiin keväisen autokierroksen perusteella.

– Halusimme tuoda esityksen lähelle ihmisten arkea ja pieneksi ihmetyksen aiheeksi paikkoihin, joissa ei ole yleensä ole tarjolla kulttuuria.

Kaksikon iloksi ihmiset ovat tarttuneet esitysten jälkeen heitä rohkeasti hihasta kiinni ja ryhtyneet juttusille melkein joka paikassa. Suvanne yllättyi iloisesti, kun eräs paikalle tullut kaveri pyysi nimmaria hänen levyynsä.

– Bändin nimi on Sunday Brothers ja siitä tulee tosi kova juttu, Suvanne hehkutti.

– Minua on kuulemma luultiin myös humalaiseksi, kun makasin maassa. Luulen, että yleensä esitys on laittanut hymyn ihmisten huulille, Kunnari tuumi.

Näin kävi ainakin Rastilasta varta vasten paikalle tulleelle Hely Sunille, jolle esitys oli todella mieluisa.

– En ollenkaan tiennyt, minkälainen esiintyjä Tanja on. Myös Kirkan lahje -kesäteatterissa hän oli todella hyvä. Ne ilmeet ja eleet istuivat kaikki niin hyvin. Oikein kivaa ja piristävää saada kesällä katsoa tällaista.

Kulttuuririennoista pitävälle Sunille tanssija oli tuttu muistakin ympyröistä.

– Kaksi vuotta ollaan oltu samassa opiston ompelupiirissä harrastamassa. Kun näin tämän esityksen lehdestä, laitoin sen heti ylös kalenteriini.