Hämeen vahva talonpoikaiskulttuuri korostui Janakkala Juhlassa
- Ossi Lehtiö (vas.) ja ministeri Jari Koskinen arvuuttelivat vanhaa talonpoikaista esineistöä Kivikellarinmäen museoisäntä Toimi Löyttyniemen kanssa. Vermeitä voi käydä ihmettelemässä Saloisten kylässä Koivukehällä Kivike
- KUVAT
Kustaa Paturi oli suomalaisen talonpoikaissäädyn kenties tunnetuin nimi 1800-luvulla. Tämänvuotisessa kotiseutujuhlassa muistettiin, että janakkalalaisen aikansa vaikuttajan syntymästä tulee nyt kuluneeksi 200 vuotta.
Paturi viljeli Turengin nykyisen keskustan paikalla sijainnutta Paturin tilaa sekä Hyvikkälän Jussilaa, vaimonsa tilaa. Hän kirjoitti aktiivisesti sanomalehtiin ja otti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.
– Ei juuri ollut asiaa, mitä hän ei olisi kommentoinut. Paturi otti kantaa markan sadasosan nimeämiseenkin, kertoi Paturin elämänvaiheista kirjankin kirjoittanut tervakoskelainen Ossi Lehtiö.
Kustaa Paturi ajoi innokkaasti kansakoulun perustamista, ja vaati sitä suomenkieliseksi ja avoimeksi myös talonpoikien lapsille. Janakkalaan perustettiinkin Suomen ensimmäinen kunnallinen kansakoulu vuonna 1861. Paturi edisti painokkaasti myös maanviljelysopin asiaa maassamme.
Kustaa Paturinkin geenejä kantava Markkulan sukuseura on esittänyt, että juhlavuoden kunniaksi Turenkiin nimettäisiin Paturin nimeä kantava tie. Alustavasti on sovittu, että Kustaa Paturi saa puistopolun Paturin asuinalueen liepeiltä.
Maatalouden nykytilaa juhlassa pohdiskeli maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Muutoksesta on tullut pysyvä olotila talonpoikaiskulttuurin kultamaassamme.
– Vuonna 1995 maatiloja oli 100 000, nyt noin 60 000. Suunta jatkuu alaspäin. Maitotiloja on enää alle 10 000. Tilakoon kasvun ja tehostumisen myötä tuotannon määrä pysyy Suomessa silti riittävällä tasolla, summasi Koskinen.
Ruokatalous on maailmanlaajuisesti yhä vaikeampi kokonaisuus. Maapallon väkiluku nousee 30 vuodessa nykyisestä 7 miljardista jopa 10 miljardiin, mutta peltopinta-ala vähenee, kun kaupungit laajenevat ja ilmastonmuutos vähentää viljelyn mahdollisuuksia. Sekä ihmisruoan että eläinrehun viljely on suuren haasteen edessä.
– Vesi ja ruoka voivat aiheuttaa enenevässä määrin poliittisia levottomuuksia. Makeasta vedestä on monin paikoin pulaa ja kiistaa jo nyt, Koskinen.
Lue koko juttun Janakkalan Sanomista 16.8
